Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Linjaukset > EU-asiat > Talous- ja rahaliitto EMU

Talous- ja rahaliitto EMU

​Suomalainen finanssiala tukee vahvasti Suomen EMU-jäsenyyttä, yhteistä valuuttaa ja pankkiunionia. Ne luovat osaltaan vakaata toimintaympäristöä suomalaiselle yritystoiminnalle ja edesauttavat talouskasvun ylläpitämistä ja hyvinvoinnin rakentamista. Suomen on jatkossakin oltava mukana EMU:n ytimessä. Finanssiala suhtautuu myönteisesti markkinakurin käyttämiseen nykyistä enemmän EMU-maiden talouspolitiikan ohjauskeinona sekä jäsenmaiden oman vastuun korostamiseen taloudenpidosta.


Pääomamarkkinoiden integraation syventäminen on kannatettava asia sekä EU- että EMU-tasolla. Tämä on tehtävä ensisijaisesti esteitä poistamalla, ei luomalla uutta sääntelyä. Olennaista on myös markkinaehtoisuus – julkinen valta ei saa alkaa ohjailla pääomien allokoitumista taloudessa.

Finanssialan mielestä nykyisen laajuisessa talous- ja rahaliitossa ei ole edellytyksiä eikä tarvetta fiskaaliunionin kehittämiseen. Eurobondien tai vakausjoukkolainojen käyttöönotto merkitsisi pitkälle vietyä yhteisvastuuta, johon väistämättä liittyy suuri moraalikato-ongelma. Se tarkoittaa sitä, että omaa taloutta tai pankkijärjestelmää olisi houkutus hoitaa huonosti, kun vaikeudet hoidettaisiin yhteisvastuullisesti. Tähän ongelmaan ei ole toistaiseksi esitetty toimivaa ratkaisumallia, minkä vuoksi vakausjoukkolainat eivät ole realistinen vaihtoehto. Lisäksi eri maiden kilpailukyky- ja ylivelkaantumisongelmat tulisi ratkaista kestävällä tavalla, ennen kuin vakausjoukkolainojen käyttöönottoa voitaisiin edes harkita.

Yhteinen budjetti tai muu suhdannetasausmekanismi voisi tulla kyseeseen vain sellaisten maiden välillä, jotka ovat tulotasoltaan sekä työ- ja muiden markkinoiden toimivuuden osalta samankaltaisia. Muussa tapauksessa budjetista muodostuisi vain uusi tukijärjestelmä, jolla rahaa kanavoidaan toistuvasti tiettyjen maiden tarpeisiin. Nykytilanteessa edellytykset yhteisen budjetin tai muun suhdannetasausmekanismin perustamiseen ovat vähäiset.   

Suhdannetasausmekanismia koskeva keskustelu kytkeytyy myös talous- ja rahaliiton sosiaalisen ulottuvuuden syventämiseen. Tähän liittyy kansallisten työllisyys- ja sosiaalipolitiikkojen yhdenmukaistaminen ja muun muassa eläketurvaa koskevat kysymykset. Suomalaisen työeläkejärjestelmän kannalta on tärkeää, että lakisääteistä eläketurvaa koskevat päätökset tehdään jatkossakin kansallisella tasolla.

Verojärjestelmien harmonisointi on periaatteessa kannatettava asia, mutta se ei saa johtaa maiden välisen verokilpailun estymiseen. Verokilpailu auttaa pitämään verorasituksen kohtuullisena, mikä tukee myös julkisten menojen kasvun hillintää.

 Katso myös

 Hae aiheesta