Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Linjaukset > Hyvinvoinnin rahoitus

Hyvinvoinnin rahoituksen uudet mallit

Tarvitsemme yksityistä  varallisuutta julkisen rahoituksen rinnalle hyvinvoinnin rahoittamiseen. Väestön ikääntyminen lisää yhteiskunnan menoja ja vähentää tehdyn työn määrää. Nykyinen hyvinvointimalli pystytään säilyttämään yksinkertaistamalla sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituskanavia sekä uudistamalla ja monipuolistamalla palvelujen tuottamistapoja.

Väestön ikääntyminen ja suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle lisäävät yhteiskunnan menoja ja vähentävät tehdyn työn määrää. Yhteiskunta ei tulevaisuudessa pysty täysimääräisesti täyttämään kansalaisten odotuksia hyvinvointipalveluista. Niistä suurin osa on sosiaali- ja terveydenhoidon palveluja.

Yksityistaloudet ovat vaurastuneet ja vaurastuvat edelleen. Suomalaisten elintaso on lähes kymmenkertainen vuoteen 1950 verrattuna.

Tarvitsemme tulevaisuudessa aiempaa enemmän yksityistä varallisuutta ikääntyvän väestön palvelujen rahoittamiseen. Ihmisiä on rohkaistava varautumaan omaan tulevaisuuteensa. Samalla on huolehdittava siitä, että kertynyttä varallisuutta on mahdollisuus vapaaehtoisesti hyödyntää senioriaikana muuttamalla sitä ostovoimaksi.

Hoivapalveluiden tarve kasvaa – ja hoiva maksaa

Yhä suurempi osa suomalaisista elää entistä pidempään. Odotettavissa oleva elinikä kasvaa muun muassa terveydenhuollon kehittymisen ansiosta. Vaikka monet vakavat sairaudet on voitettu ja elämme yhä pidempään, sairastamme kuitenkin länsinaapureihimme verrattuna paljon.

Kun eläkkeelle siirtyvien määrä kasvaa ja ihmiset elävät yhä vanhemmiksi, joudutaan eläkkeitä maksamaan yhä useammalle yhä kauemmin. Eläkejärjestelmämme on tähän varautunut. Lakisääteinen työeläke on tarkoitettu kattamaan normaalit elämisestä aiheutuvat kulut. Kuitenkin erityisesti yli 80-vuotiaiden terveydenhuollon ja hoivapalveluiden tarve kasvaa voimakkaasti ja kustannukset nousevat.

Suuri osa kansalaisten hyvinvoinnin rahoituksesta on yhteiskunnan vastuulla. Sosiaali- ja terveyspalvelut aiheuttavat julkisen sektorin suurimman ja yhä kasvavan menoerän. Menokehitys riippuu väestön ikärakenteesta. Yli 80-vuotiaita suomalaisia on nyt yli 280 000. Vuonna 2040 heitä on 670 000. Jo nyt 80 vuotta täyttäneiden palveluihin kuluu enemmän rahaa kuin heidän eläkkeisiinsä.

Suomalaiset säästävät pahan päivän varalle

Suomalaiset ovat säästäväistä kansaa ja haluavat varautua tulevaisuuteen. Noin 60 prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja. Suosituimpia säästämistapoja ovat säästö- ja sijoitustilit sekä rahastot. Tavallisimmin halutaan varautua tuleviin menoihin ja pahan päivän varalle.

Suurin osa suomalaisten varallisuudesta on kiinni omassa asunnossa. Eläkkeelle siirtyvistä noin 80 prosenttia asuu omistusasunnossa, josta ei yleensä ole enää velkaa. Lisäksi monilla on kesämökki, sijoitusasunto tai metsävarallisuutta.

Yhä useammin yli 80-vuotiaiden 50–60-vuotiaat lapset ovat vanhempiaan vauraampia ja perivät aikanaan myös vanhempiensa asunnon.

Seniorikansalaisia tulee rohkaista hyödyntämään hyvinvoinnin rahoituksessa esimerkiksi käänteistä asuntolainaa. Tällaisia asuntoja on noin 20 prosenttia asuntokannasta. Ne ovat useimmiten kerrostaloasuntoja, jotka sijaitsevat pääkaupunkiseudulla tai muissa kasvukeskuksissa.

 Katso myös

 Hae aiheesta

 Julkaisut

 Tutkimustietoa