Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Meistä > Jäsenet > Säännöt

​Finanssiala ry:n säännöt

1 § Nimi
Yhdistyksen nimi on Finanssiala ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

2 § Tarkoitus ja toiminta
Liitto toimii finanssialan keskusjärjestönä ja yhteistyöelimenä.

Liiton tehtävänä on edistää yksityisen rahoitus- ja vakuutusalan sekä muun finanssialan yleisiä ja yhteisiä toimintaedellytyksiä, valvoa jäsentensä etuja sekä vastata finanssialan elinkeino- ja työmarkkinapoliittisesta edunvalvonnasta.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto muun muassa:
  • edustaa jäseniään ja valvoo jäsentensä etuja lainsäädäntö- ja talouspoliittisissa asioissa;
  • edustaa finanssialaa kansainvälisissä elimissä;
  • huolehtii osaltaan finanssialan julkisesta kuvasta;
  • luo kilpailulainsäädännön asettamissa rajoissa puitteet jäsenten yhteistyölle;
  • seuraa finanssialan työolojen kehitystä sekä kehittää jäsenyritystensä ja näiden työntekijöiden välistä yhteistoimintaa;
  • toimii jäsentensä ja näiden työntekijöiden välisten työriitojen välttämiseksi ja sovinnolliseksi ratkaisemiseksi sekä tukee ja avustaa jäseniään työriitojen aikana; sekä
  • tekee jäsentensä hyväksi sopimuksia heidän työnantaja-asemaansa koskevissa asioissa.
3 § Jäsenyys
Liiton jäseneksi voivat liittyä rahoitus-, vakuutus- ja arvopaperimarkkinatoimialoilla toimintaa harjoittavat oikeustoimikelpoiset yhteisöt.

4 § Liittymismaksu
Liittoon liittyessään jäsen suorittaa liittymismaksun. Luottolaitoksen ja vakuutuslaitoksen liittymismaksu on 8.000 euroa. Muiden jäsenten liittymismaksu on 4.000 euroa.

Maksua ei peritä jäseniltä, jotka osallistuvat ainoastaan liiton työmarkkinapoliittiseen
edunvalvontaan.

5 § Jäsenmaksuperusteet
Liitolle vuosittain perittävät jäsenmaksut muodostuvat perusjäsenmaksusta, elinkeinopoliittisesta jäsenmaksusta, työmarkkinapoliittisesta jäsenmaksusta ja EK-jäsenmaksusta.

Perusjäsenmaksu
Perusjäsenmaksu määritetään seuraavasti:
  • luottolaitoksen perusjäsenmaksu on 8.000 euroa;
  • muun vakuutuslaitoksen kuin työeläkeyhtiön perusjäsenmaksu on 8.000 euroa;
  • työeläkeyhtiön perusjäsenmaksun määrittämiseksi syyskokous vahvistaa vuosittain työeläkeyhtiöiltä perittävien perusjäsenmaksujen yhteismäärän siten, että työeläkeyhtiöiltä vuosittain perittävien eri jäsenmaksujen yhteismäärän osuus kaikista liiton talousarvion kattamiseksi perittävistä jäsenmaksuista vastaa työeläkeyhtiöiltä vuonna 2017 perittyjen jäsenmaksujen osuutta kaikista vuonna 2017 liiton jäseniltä perittyjen jäsenmaksujen yhteismäärästä. Työeläkeyhtiön perusjäsenmaksu on se osuus työeläkeyhtiöiden perusjäsenmaksujen yhteismäärästä, joka vastaa yhtiön osuutta työeläkeyhtiöiden kalenterivuoden vakuutusmaksutulosta; sekä
  • rahastoyhtiön perusjäse nmaksun määrittämiseksi syyskokous vahvistaa vuosittain rahastoyhtiöiltä perittävien perusjäsenmaksujen yhteismäärän siten, että rahastoyhtiöiltä vuosittain perittävien jäsenmaksujen yhteismäärän osuus kaikista liiton talousarvion kattamiseksi perittävistä jäsenmaksuista vastaa rahastoyhtiöiden vuonna 2008 Suomen Sijoitusrahastoyhdistykseen maksamien jäsenmaksujen osuutta vuonna 2008 liiton jäseniltä perittyjen jäsenmaksujen yhteismäärästä. Rahastoyhtiön perusjäsenmaksu on se osuus rahastoyhtiöiden perusjäsenmaksujen yhteismäärästä, joka vastaa yhtiön osuutta rahastoyhtiöiden sijoitusrahastojen kokonaismäärästä, kuitenkin vähintään 4.000 euroa.
  • muiden jäsenten perusjäsenmaksu on 4.000 euroa;
  • perusjäsenmaksua laskettaessa yhtenä jäsenenä pidetään jäseniä jotka kuuluvat samaan konserniin, konsolidointiryhmään, rahoitus- ja vakuutusryhmittymään tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään siten, että yhteenliittymän perusjäsenmaksujen yhteismäärä on enintään 10.000 euroa. Työeläkeyhtiötä ja rahastoyhtiötä ei oteta huomioon yhteenliittymän perusjäsenmaksujen yhteismäärää laskettaessa. Tällaiseen yhteenliittymään kuuluvan jäsenen perusjäsenmaksu on osuus, joka saadaan jakamalla tämä määrä yhteenliittymään kuuluvien jäsenten lukumäärällä.

Työmarkkinapoliittinen jäsenmaksu
Työmarkkinapoliittinen jäsenmaksu peritään liiton työmarkkinapoliittisesta edunvalvonnasta johtuvien kustannusten kattamiseen. Maksu määritetään prosentteina jäseneen työsuhteessa olleille edellisenä kalenterivuonna maksetuista palkoista.


Elinkeinopoliittinen jäsenmaksu

Se osa hyväksytyn talousarvion mukaisesta määrästä, jota ei kateta liittymismaksulla, perusjäsenmaksulla ja työmarkkinapoliittisella jäsenmaksulla, katetaan elinkeinopoliittisella jäsenmaksulla, joka määritetään jäseneen Suomessa edellisenä kalenterivuotena työsuhteessa olleille maksettujen palkkojen perusteella siten, että jäsenen elinkeinopoliittisen jäsenmaksun määrä vastaa jäsenen maksamien palkkojen osuutta kaikkien liiton jäsenten yhteenlaskettujen palkkojen kokonaismäärästä.

Elinkeinopoliittista jäsenmaksua laskettaessa yhtenä jäsenenä pidetään jäseniä, jotka kuuluvat samaan konserniin, konsolidointiryhmään, rahoitus- ja vakuutusryhmittymään tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään. Tällaiseen yhteenliittymään kuuluvan jäsenen elinkeinopoliittisen jäsenmaksun määrä on se osuus yhteenliittymän elinkeinopoliittisen jäsenmaksun määrästä, joka vastaa jäsenen edellisenä kalenterivuotena maksamien palkkojen osuutta samaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvien jäsenten yhteenlaskettujen palkkojen yhteismäärästä.

Liiton hallitus voi toimialan johtokunnan esityksestä määrittää talousarvioon sisältyvät erityiskustannukset, jotka sisällytetään kyseisen toimialan jäseniltä perittävään elinkeinopoliittiseen jäsenmaksuun elinkeinopoliittisen jäsenmaksun määräytymisperusteiden mukaisesti. Maksuliiketoimialueen erityiskustannukset jaetaan toimintaan osallistuville toimielinkohtaisesti maksuliikenteen tapahtumamäärien perusteella hallituksen tarkemmin määrittämällä tavalla.

Elinkeinopoliittista maksua ei peritä jäseniltä, jotka osallistuvat ainoastaan liiton työmarkkinapoliittiseen edunvalvontaan.

Perusjäsenmaksun, työmarkkinapoliittisen ja elinkeinopoliittisten jäsenmaksujen yhteismäärä
Jäseneltä tai samaan konserniin, konsolidointiryhmään, rahoitus- ja vakuutusryhmittymään
tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvilta jäseniltä perittävien
perusjäsenmaksun, työmarkkinapoliittisten ja elinkeinopoliitisten jäsenmaksujen yhteismäärä voi olla enintään 21 prosenttia liiton jäsenmaksujen yhteismäärästä. Ylimenevä osa sisällytetään muiden jäsenten elinkeinopoliittiseen jäsenmaksuun elinkeinopoliittisen jäsenmaksun määräytymisperusteiden mukaisesti.

EK-jäsenmaksu
Osana liiton jäsenmaksua peritään EK-jäsenmaksu, jolla katetaan liiton Elinkeinoelämän keskusliitto ry:n jäsenyydestä aiheutuvat kustannukset. EK-jäsenmaksun suuruus määritetään prosentteina liiton jäsenen vuotuisestä jalostusarvosta ja palkkasummasta.

6 § Liiton kokoukset
Liiton syyskokous pidetään ennen joulukuun loppua ja kevätkokous ennen toukokuun loppua. Ylimääräinen liiton kokous pidetään, kun liiton kokous niin päättää tai hallitus katsoo siihen olevan aihetta taikka vähintään 1/10 jäsenistä sitä ilmoittamansa asian vuoksi kirjallisesti pyytää.

Kutsu varsinaisiin kokouksiin lähetetään kirjeellä, sähköpostilla tai telefaksilla kullekin jäsenelle jäsenen ilmoittamaan osoitteeseen vähintään 14 päivää ennen kokousta. Kutsu muihin kokouksiin toimitetaan samalla tavoin vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

7 § Äänivalta kokouksessa
Liiton kokouksessa kullakin jäsenellä on yksi ääni (perusääni) sekä edellisenä vuonna maksettujen jäsenmaksujen perusteella laskettuna yksi lisä-ääni kutakin täyttyvää yhden prosenttiyksikön jäsenmaksuosuutta kohden laskettuna jäsenmaksujen kokonaismäärästä. Mikäli jäsen kuuluu konserniin, konsolidointiryhmään, rahoitus- ja vakuutusryhmittymään tai muuhun vastaavaan taloudelliseen yhteenliittymään, jäsenen perusäänen määrä on murtoluku, mikä vastaa jäsenen osuutta yhteenliittymään kuuluvien liiton jäsenten lukumäärästä. Liiton kokouksessa ei kukaan saa äänestää yli yhdellä seitsemäsosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä.

Jäsenyhteisön toimitusjohtajalla tai hänen estyneenä ollessaan hänen sijaisellaan on oikeus ilman valtakirjaa edustaa yhteisöään. Muutoin jäsenen edustajana voi olla vain siihen erikseen valtuutettu henkilö. Jäsenellä on oikeus lähettää äänioikeutetun asiamiehen lisäksi kokoukseen muitakin edustajia, joilla kuitenkin on vain puhevalta kokouksessa.

8 § Kokouksessa käsiteltävät asiat

Syyskokouksessa:
  1. vahvistetaan hallituksen jäsenten lukumäärä
  2. valitaan hallituksen jäsenet
  3. valitaan tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö
  4. vahvistetaan talousarvio ja jäsenmaksut
  5. käsitellään muut hallituksen esittämät sekä sellaiset jäsenten esille ottamat kysymykset, jotka on hallitukselle ilmoitettu viimeistään marraskuun 1. päivänä.
Kevätkokouksessa:
  1. esitetään tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto;
  2. päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille;
  3. käsitellään muut hallituksen esittämät sekä sellaiset jäsenten esille ottamat kysymykset, jotka on hallitukselle ilmoitettu viimeistään maaliskuun 1. päivänä.
9 § Hallitus
Liiton hallitukseen kuuluu vähintään 8 ja enintään 12 jäsentä, jotka valitaan syyskokouksessa kahdeksi kalenterivuodeksi kerrallaan. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kolme varapuheenjohtajaa.

Hallitus, joka kokoontuu puheenjohtajan, varapuheenjohtajan tai toimitusjohtajan kutsusta, on päätösvaltainen, kun vähintään puolet jäsenistä on saapuvilla. Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide, vaaleissa kuitenkin arpa.


10 § Hallituksen tehtävät
Hallituksen tehtävänä on muun muassa:
  1. hoitaa näiden sääntöjen mukaisesti liiton asioita, vastata liiton kokousten valmistelusta ja niiden päätösten toimeenpanosta;
  2. päättää jäseneksi hyväksymisestä;
  3. nimittää ja vapauttaa toimitusjohtaja ja johtajat sekä määrätä heidän työ- ja toimisuhteidensa ehdoista;
  4. asettaa eri toimialojen johtokunnat ja määritellä niiden tehtävät; sekä
  5. määrätä toiminnoista, joista jäseniltä peritään erityiskustannusjäsenmaksua.
11 § Toimitusjohtaja
Toimitusjohtajan tehtävänä on hallituksen ohjeiden ja määräysten mukaan hoitaa liiton juoksevia asioita.

12 § Nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja tai hallituksen siihen määräämä liiton toimihenkilö, kukin yksinään.

13 § Tilinpäätös
Liiton tilikausi on kalenterivuosi. Hallituksen on toimitettava tilinpäätös ja toimintakertomus maaliskuun loppuun mennessä tilintarkastajille, joiden tulee antaa kertomuksensa hallitukselle hyvissä ajoin ennen kevätkokousta.

14 § Eroaminen liitosta
Jäsenyhteisön on ilmoitettava liitosta eroamisestaan kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle. Jäsenyys päättyy irtisanomisilmoitusta kuuden kuukauden kuluttua lähinnä seuraavan tammi- tai heinäkuun 1. päivänä.

15 § Purkautuminen ja lakkauttaminen
Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, sen jäljelle jääneet varat on käytettävä viimeisen liiton kokouksen määräämällä tavalla yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen.

Rekisteröity PRH:ssa 31.1.2017
Säännöt tulostettavassa muodossa.

 Katso myös

 Hae aiheesta