Harmonisointi, valvonnan vahvistaminen, yhteistyön kehittäminen ja teknologian hyödyntäminen ovat neljä avainaluetta, joilla rahanpesun torjuntaa saataisiin kehitettyä. Suositukset on koonnut eurooppalainen pankkialan kattojärjestö EBF.
”Lainsäädännössä on eroja maiden välillä. Mikä yhdessä maassa on kiellettyä, saattaa toisessa olla sallittua ja kolmannessa pakollista”, sanoo FA:n johtava asiantuntija Mika Linna.
Valvonnan tehostamisen ohella tulisi määrittää, keitä oikeastaan valvotaan. EU-komission arvion mukaan pankkien lisäksi esimerkiksi lakitoimistot, tilitoimistot, verokonsultit ja kiinteistönvälittäjät ovat merkittävässä roolissa rahanpesun torjunnassa, mutta niiden valvonta on finanssialaan verrattuna hajanaista. Keskeistä valvonnassa tulisi olla, minkä tyyppistä toimintaa harjoitetaan, ei kuka sitä harjoittaa.
”Jos pankkien valvonta kiristyy, millä tavoin se parantaa tilannetta muiden toimijoiden suhteen?” Linna kysyy.
Tietojenvaihto ja teknologia tarjoavat ratkaisuja
Linna toivoo, että EU-tasolla helpotettaisiin tietojenvaihtoa paitsi pankkien ja viranomaisten välillä, myös pankkien kesken. Nykyistä tehokkaampi keinovalikoima tulisi olla käytössä jo ennen epäilyttävää liiketoimea koskevan ilmoituksen tekemistä. Epäilyttäviä rahavirtoja koskeva tiedonvaihto ehkäisisi rikoksia, joihin reagointiaika mitataan toisinaan minuuteissa.
EBF ehdottaa myös teknologian valjastamista rahanpesun torjuntaan. Esimerkiksi tekoälyä hyödyntämällä monia rahanpesun torjunnan tehtäviä saataisiin automatisoitua. Teknologiainvestointien rinnalla tarvitaan kuitenkin myös julkisten rekistereiden ja säädösvaatimusten sopeuttamista digitaalista toimintaympäristöä vastaaviksi.
”Pankit tekevät Suomessa vuosittain noin 10 000 rahanpesuilmoitusta, Euroopan tasolla puhutaan jo jopa miljoonista. Näistä vain pieni osa johtaa viranomaisten toimenpiteisiin. Teknologian ja tietojenvaihdon avulla tätäkin prosessia voitaisiin olennaisesti terhakoittaa”, Linna ehdottaa.