Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Arvopaperikaupalle uudet säännöt - Mikä muuttuu?

Arvopaperikaupalle uudet säännöt - Mikä muuttuu?

​Rahoitusvälineiden kaupankäynnille ja sijoituspalveluiden tarjoamiselle on laadittu uudet säännöt, kun MiFID II-hankkeessa saavutettiin poliittinen sopu. Säännöt tuovat mukanaan monia uudistuksia, kuten läpinäkyvyyden lisäämistä, huippunopean kaupankäynnin kontrollointia ja kauppaselvityksen avautumista kilpailulle. Lisäksi entistä useammat sijoitustuotteet katsotaan niin monimutkaisiksi, ettei niitä saa tarjota asiakkaille ilman sijoitusneuvontaa.
Rahoitusvälineiden markkinat -direktiivi (Markets in Financial Instruments Directive, MiFID) mullisti sijoituspalvelujen tarjoamisen ja pörssikaupankäynnin tullessaan voimaan vuonna 2007.
 
Pian direktiivin voimaantulon jälkeen EU:n komissio aloitti direktiivin uudelleenarvioinnin, jonka tuloksena se antoi laajan ehdotuksen direktiivin muuttamisesta syksyllä 2011.
 
Ehdotukset annettiin markkinarakenteisiin pääasiassa keskittyvänä asetuksena (MiFIR) sekä menettelytapoihin pääasiassa keskittyvänä direktiivinä (MiFID). Sääntelyyn sisältyy kuitenkin niin merkittäviä muutoksia markkinarakenteisiin ja sijoituspalveluyritysten toimintaan, että on perusteltua puhua kokonaisuudistuksesta, MiFID II:sta.

Läpinäkyvyyttä lisää, markkinarakenne uusiksi

Uusien sääntöjen myötä markkinarakenne uudistuu ja kaupankäynnin läpinäkyvyys lisääntyy. Alkuperäinen direktiivi purki pörssimonopolit ja avasi pankeille sekä sijoituspalveluyrityksille mahdollisuuden perustaa kilpailevia markkinapaikkoja.
 
Kilpailu onkin laskenut kaupankäyntikuluja, mutta kaupankäynnin hajautuminen useiden markkinapaikkojen kesken ja OTC-kaupankäynnin kasvu synnytti nopeasti tarpeen direktiivin uudelleentarkasteluun.
 
Vastaavasti G20–tasolla on sovittu johdannaiskaupankäynnin keskittämisestä valvottuihin puitteisiin. 
 
Siinä missä MiFID I:n säännökset keskittyivät osakekaupankäyntiin, MiFID II:n tavoitteena on lisätä kaupankäynnin läpinäkyvyyttä, tehokkuutta ja vakautta kaikkien rahoitusvälineiden osalta. Tavoitteena on saattaa mahdollisimman suuri osa kaupasta järjestäytyneille markkinapaikoille OTC-kaupankäynnin sijaan.
 
Merkittävä rakenteellinen uudistus on perinteisten pörssien ja pankkien ylläpitämien vaihtoehtoisten MTF-markkinapaikkojen (multilateral trading facility) oheen tuleva kolmas monenkeskinen kaupankäyntijärjestelmä (organised trading facility, OTF).
 
Tämä markkina on tarkoitettu joustavaksi puitteeksi useille erityyppisille rahoitusvälineille, kuten joukkovelkakirjalainoille ja vakioiduille johdannaisille.
 
Pitkien ja vaikeiden neuvottelujen tuloksena osakekauppa päätettiin kuitenkin pitää tämän markkinan ulkopuolella. Varsinkin pienemmillä osakemarkkinoilla OTF-rakenteen pelättiin johtavan epätasaisiin kilpailuasetelmiin ja kaupankäynnin siirtymiseen suurten kansainvälisten investointipankkien suljettuihin järjestelmiin. Pohjoismaisten markkinoiden näkökulmasta nyt saavutettua lopputulosta voidaan pitää hyvänä.

Huippunopeaan kauppaan lisää kontrollia

Tekninen kehitys on nopeuttanut kaupankäyntiä huomattavasti ja sen on pelätty aiheuttavan järjestelmäriskejä. Neuvottelujen kuluessa parlamentissa jopa väläyteltiin mahdollisuutta keinotekoisesti hidastaa kaupankäyntiä asettamalla tarjouksille vähimmäisvoimassaoloaika.
 
Näin pitkälle ei menty, mutta kehitykseen puututaan sääntelyn keinoin asettamalla huippunopealle tietokoneistetulle kaupankäynnille (high frequency trading, HFT) tarkemmat kaupankäyntikontrollit. On muistettava, että markkinoiden väärinkäyttö on kiellettyä, tapahtuipa kaupankäynti hitaasti tai nopeasti. Vastaavasti sijoituspalveluyritysten on tarkemmin valvottava niitä asiakkaitaan, joille tarjotaan suora kaupankäyntiyhteys pörssijärjestelmiin (direct market access, DMA).

Kauppaselvitys avataan kilpailulle 

Pörssimonopolien purkamisesta huolimatta EU:n arvopaperimarkkinoiden infrastruktuuri sisältää edelleen useita pullonkauloja. Nämä liittyvät erityisesti arvopaperi- ja johdannaiskaupan jälkeiseen kauppaselvitykseen (clearing & settlement). Uuden sääntelyn myötä jäsenvaltioiden on taattava markkinatoimijoille avoin ja syrjimätön pääsy kaupankäynti-, määritys- ja selvitysjärjestelmiin.
 
Sisämarkkinanäkökulmasta valitettavaa kuitenkin on, että tietyt EU-maat ja europarlamentaarikot pyrkivät suojaamaan kansallisia siilorakenteitaan ja komission alkuperäinen esitys osin vesittyi muun muassa pitkien siirtymäaikojen johdosta.

Sijoittajansuoja paranee 

Sijoittajansuoja paranee, kun sijoituspalveluyritysten toiminnan järjestämistä koskevat vaatimukset tiukentuvat. Nämä vaatimukset liittyvät muun muassa asiakasvarojen hallussapitoon, sijoitustuotteiden kehittämiseen sekä hyvään hallintotapaan.
 
Eri sijoitustuotteiden tarjoajien välisten palkkioiden eli kannustimien käyttöä rajoitetaan itsenäisessä sijoitusneuvonnassa ja täyden valtakirjan omaisuudenhoidossa.
 
Tämä aiheuttaa merkittäviä muutoksia sijoitustuotteiden jakeluketjujen toimintaan Suomessa.

Ilman sijoitusneuvontaa tarjottavien tuotteiden valikoima supistuu 

Execution only -palvelulla tarkoitetaan asiakkaiden toimeksiantojen toteuttamista ilman sijoitusneuvontaa. Palvelu kavennetaan koskemaan sellaisia yksinkertaisia rahoitusvälineitä, jotka eivät sisällä johdannaiskomponenttia tai ole rakenteeltaan sellaisia, että asiakkaan on vaikea ymmärtää niihin liittyvä riski. Näin ollen esimerkiksi strukturoidut UCITS-rahastot eivät enää olisi palvelun piirissä.
 
On hyvä pitää mielessä, ettei tuotteiden monimutkaisuus aina tarkoita suurempaa riskiä ja esimerkiksi johdannaiskomponentti voi olla strukturoidussa tuotteessa nimenomaan suojaustarkoituksessa.
 
Sijoitusvakuutusten myyntiä tulee koskemaan yleinen eturistiriitojen hallinta- ja tiedoksiantovelvoite. Sijoitusvakuutuksia tullaan sääntelemään tarkemmin vakuutusedustusdirektiivin uudistamisen yhteydessä.
 
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen ESMA saa valtuudet kieltää tai rajoittaa tiettyjen sijoitustuotteiden myyntiä ja markkinointia, tosin vain tarkoin määritellyissä olosuhteissa.
 
Näiden valtuuksien tuleekin olla viimesijaisia, sillä sopivien tuotteiden tarjoaminen asiakkaille tulee ensisijaisesti varmistaa jo nykyisin vaadittavilla asianmukaisuus- ja soveltuvuusarvioinneilla.

Takana pitkä neuvotteluprosessi

Hanke ehti olla vireillä yli kaksi vuotta ennen kuin pitkät neuvottelut EU-lainsäätäjien kesken päättyivät 14.1.2014 poliittiseen sopuun.
 
Loppuvaiheessa vaikeita neuvotteluja käytiin muun muassa hyödykejohdannaisten sääntelystä, markkinarakenteiden välisestä kilpailusta (avoimesta pääsystä kaupankäynti-, määritys- ja selvitysjärjestelmiin), sijoitusvakuutusten sääntelystä sekä muiden kuin EU-maiden sijoituspalveluyritysten asemasta.
 
Virallisesti parlamentti ja neuvosto hyväksyvät direktiivin ja asetuksen lopullisten tekstien valmistuttua.
 
Poliittinen sopu on kuitenkin merkittävä, sillä sen pohjalta ESMA voi aloittaa poikkeuksellisen laajan II-tason teknisen sääntelyn valmistelun. Ensimmäisiä uutta sääntelyä koskevia konsultaatioita voidaan odottaa jo maaliskuun aikana.