Hallituksen päätös alkaa valmistella lobbarirekisterinäkin tunnettua avoimuusrekisteriä on erinomainen. Lobbaus kuuluu olennaisena osana avoimeen ja moniarvoiseen demokratiaan. Viisas päättäjä kuuntelee eri osapuolten näkemyksiä ja asiantuntemusta ennen päätöksentekoa.
”On tärkeää, että uuden järjestelmän rakentamisessa kuullaan tahoja, jotka tekevät lobbausta”, toteaa Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula, joka on valittu rekisteriä valmistelevan työryhmän jäseneksi Edunvalvontafoorumin edustajana. Foorumi on järjestöjen ja yritysten lobbareista koostuva verkosto.
Lobbausta koskevalla sääntelyllä pyritään varmistamaan eri tahoille tasapuoliset vaikutusmahdollisuudet.
”Kansalaiset saavat avoimuusrekisteristä tietoa tahoista, jotka pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekoon. Päättäjät puolestaan saavat tarkempaa tietoa heihin vaikuttavien toimijoiden roolista ja rahoittajista”, Yli-Huttula sanoo.
Rekisterin avulla pitäisi pystyä tekemään julkiseksi niin kutsuttu lainsäädännöllinen jalanjälki, eli tieto siitä, mitkä tahot ovat pyrkineet vaikuttamaan mihinkin päätökseen tai lakialoitteeseen ja miten.
”Eri tahoille on varmistettava tasapuoliset mahdollisuudet vaikuttaa ja saada äänensä kuuluville”, Yli-Huttula toteaa.
Päättäjien ovien pysyttävä avoinna
Rekisteriin kuulumattomuus ei kuitenkaan saa estää kansalaisliikkeiden tai yksityishenkilöiden pääsyä päättäjien ja viranhaltijoiden pakeille. On tärkeää, että rekisteri ei koske tilanteita, joissa kansalaiset olisivat yhteydessä päättäjiin ja viranhaltijoihin yksityishenkilöinä henkilökohtaisessa asiassaan.
Kansalta valtakirjan saaneet päättäjät tekevät päätökset, mutta missään umpiossa he eivät voi elää. Tämän takia avoin ja jatkuva dialogi eri tahojen ja kansalaispiirien kesken on uudistuvan Suomen elinehto. Se on aitoa kansanvaltaa.
”Lobbareissa tai lobbaamisessa ei ole mitään piiloteltavaa tai salamyhkäistä. FA ja muut lobbarit lisäävät ylpeinä nimensä lobbarirekisteriin!” Yli-Huttula summaa.