Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > EK:n ja SAK:n lääkärit: Vakuutuslääkärit mainettaan parempia

EK:n ja SAK:n lääkärit: Vakuutuslääkärit mainettaan parempia

​”Vakuutuslääkäreitä arvostellaan usein ilman pätevää syytä. Vakuutuslääkärit ovat mainettaan parempia”, vakuuttavat kuin yhdessä suin Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ylilääkäri Jan Schugk ja Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n asiantuntijalääkäri Kari Haring.

SAK:n ja EK:n asiantuntijalääkärit ovat mukana monenlaisissa työterveyshuollon ja työsuojelun tehtävissä. ”Olemme molemmat nykyään paperilääkäreitä, emme pidä potilasvastaanottoja, vaan päätyö on työelämän ja osin myös sosiaalivakuutusten kehittäminen.” 

Schugk ja Haring kuuluvat muun muassa Tapaturma-asiain korvauslautakunnan TAKO:n lääkäriasiantuntijaryhmään. ”Meillä lääkäreillä saattaa olla erilaisia näkemyksiä, mutta neuvotellen olemme kyllä löytäneet yleensä lääketieteelliseltä perustalta yksimieliset ratkaisut. Eniten meitä puhuttavat yleensä aivovammat”, Haring toteaa.

Haring ja Schugk tekevät yhteistyötä myös vakuutuslääkärien kanssa. Vakuutuslääkärit ovat SAK:n Haringin mielestä mainettaan parempia. "En ole havainnut, että vakuutuslääkärit vetäisivät tietoisesti vakuutusyhtiöihin päin. On myös muistettava, että vakuutuslääkäri ei ratkaise asioita vaan päätökset tekee vakuutusyhtiö.”

Vakuutuslääkäreitä on viime aikoina moitittu Haringin mielestä rankasti, osittain jopa aiheettomasti. ”Ymmärrän hyvin, että vakuutuslääkäreiden on vaikea tehdä päätöksiä, jos tällä hetkellä joka viides hoitavan lääkärin tekemä lausunto on puutteellinen. Hoitavien lääkärien pitää saada lisää koulutusta ja valistusta.”

Myös EK:n Schugk on huolestunut vakuutuslääkärien perin huonosta maineesta suuren yleisön silmissä. ”Vakuutuslääkäreitä arvostellaan monasti ilman kunnon perusteita. He tekevät arvokasta työtä, sillä heidän vastuullaan on korvauspäätösten lain- ja yhdenmukaisuus lääketieteellisestä näkökulmasta. Tässä asiantuntijaroolissa he ovat mielestäni onnistuneet varsin hyvin, jopa kiitettävästi.

Schugk arvostelee Haringin tapaan hoitavien lääkärien huonoja lausuntoja ja pitää niissä olevia toiminta- ja työkyvyn kuvauksia usein heikkoina. ”Hoitopuolella lausuntoihin ei panosteta riittävästi. Hoitaville lääkäreille pitäisi antaa lisää koulutusta ja rakentavaa palautetta, jotta lausuntojen taso saadaan nousemaan. Tämä helpottaisi vakuutuslääkärien työtä ja samalla myös vakuutusyhtiöiden päätösten osuvuus nousisi ja oikeudenmukaisuus paranisi.”

Schugkin mielestä hoitavien lääkärien tulisi pysyä vain omassa roolissaan ja jättää etuisuuksista päättäminen tahoille, joille se kuuluu, eli eläke- ja vakuutusyhtiöille. ”Syntyy paljon turhaa porua ja surua, jos potilas kokee hoitavan lääkärin luvanneen esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeen, joka sitten vakuutusyhtiössä hylätään.”

Schugkin mielestä olisi melkoinen katastrofi sosiaalivakuutusjärjestelmälle, jos hoitavat lääkärit saisivat päättää myös etuuksista ja korvauksista.

Tärkeä turva 

Sosiaalivakuutuksella – etenkin työeläke- ja työtapaturmavakuutuksella – on tärkeä rooli palkansaajien sosiaaliturvassa.
”Siksi on tärkeää, että etuisuuksista ja korvauksista päätetään oikeudenmukaisesti”, Kari Haring korostaa.
 
Etuisuusjärjestelmän toimivuudessa Haring ei näe tällä hetkellä suuria puutteita. ”Nykypohjalla voidaan hyvin edetä, suuria muutostarpeita ei ole. Ehkä eniten valituksia tällä hetkellä tulee kosteusvaurioiden aiheuttamista terveysongelmista. Niihin pitäisi löytää nopeasti ratkaisut”, Haring toteaa.
 
Korvaustoimintaan ja etuuksien määräämiseen Haringilla sen sijaan on parannusehdotus: vakuutusyhtiöiden tekemiin päätöksiin olisi aina kirjoitettava selkeät ja ymmärrettävät perusteet. ”Toiveeni on, että päätöksiin tulisi myös selvitys, miksi vakuutuslääkäri on mahdollisesti eri mieltä kuin hoitava lääkäri.  Päätösten tekoa helpottaisi merkittävästi, jos hoitava lääkäri olisi tehnyt huolellisesti diagnoosin ja kirjoittanut lääkärinlausuntoonsa pätevän tilannekuvauksen työkyvyn osalta.”
 
”Ei vakuutuslääkäri voi tehdä myönteistäkään päätöstä, jos siihen ei ole riittäviä perusteita”, Haring vielä lisää.
 
Tällä hetkellä työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään noin neljäsosa ja työtapaturmailmoituksista noin viisi prosenttia. ”On vaikea ymmärtää, miksi työkyvyttömyyseläkehakemusten hylkäysprosentti on ollut nousussa. Jos kovin paljon hylätään, koko järjestelmän uskottavuus alkaa murentua”, Haring muistuttaa.
 
Haring ehdottaa, että työterveyshuolto ottaisi nykyistä aktiivisemman roolin ennenaikaisen eläköitymisen torjunnassa ja työssä jaksamisen tukemisessa. Mitä varhaisemmassa vaiheessa voidaan aloittaa työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta, sitä tehokkaampaa se tutkimusten mukaan on. ”Työterveyshuollon lausunto olisi hyvä myös saada mukaan työkyvyttömyyseläkehakemukseen”, Haring muistuttaa.

Selkeämpiä päätöksiä ja niille perustelut

Myös EK:n ylilääkäri Jan Schugk  on varsin tyytyväinen työeläke- ja tapaturmavakuutusjärjestelmien nykyiseen toimintaan. Korvausten tasokin on tällä hetkellä riittävän hyvä. ”En ole saanut yrityksistä kovinkaan paljon kielteistä palautetta vakuutusyhtiöiden tai vakuutuslääkärien toiminnasta”, Schugk toteaa.
 
Schugkin mielestä eläke- ja vakuutusyhtiöiden päätöksentekoon pitää kuitenkin saada lisää avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. ”Päätöksiin tarvitaan nykyistä paremmat perustelut. Tämä lisäisi merkittävästi luottamusta suomalaiseen sosiaalivakuutusjärjestelmään”, Schugk toteaa painokkaasti.
 
Schugk toivoo, että vakuutusyhtiöt perustelisivat jatkossa eläke- ja tapaturmapäätökset selkeästi ja ymmärrettävästi. ”Tämä olisi kaikkien kannalta selvä parannus nykyiseen. Uskon, että tätä kautta myös vakuutuslääkärien maine ja korvaustoiminnan uskottavuus paranisivat.”
 
Schugk pitää hyvänä, että työkyvyttömyyseläkkeen hakijoille ja tapaturman uhreille tiedotettaisiin nykyistä selkeämmin, miten päätöksenteko eläke- ja vakuutusyhtiöissä tapahtuu ja mikä on hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärien välinen ero ja työnjako. Hankalia tilanteita tulee erityisesti silloin, kun jostain syystä etuus tai korvaus joudutaan hylkäämään.
 
”Ongelmia aiheuttavat esimerkiksi kudosrappeumien vaikutuksen ja aivovammojen pahenemisen sekä kiputilojen arviointi. Päätösten perusteluissa tulisi aina selkeästi ja ymmärrettävästi kertoa, millä perusteella haettu korvaus tai etuus on jouduttu hylkäämään.