Suomeen kaavaillaan uutta lakia, joka velvoittaisi pankit rakentamaan kalliin järjestelmän tilanteisiin, joissa asiakas vaihtaa pankkia. Järjestelmä ohjaisi asiakkaan vanhalle tilille tulevat tilisiirrot ja suoraveloitukset uudelle tilille automaattisesti tietyn ajan pankin vaihdoksen jälkeen hieman postinkäännön tavoin. Uudistuksen on arvioitu aiheuttavan pankeille noin parin sadan miljoonan euron kustannukset, vaikka edelleenohjattavien tapahtumien määrä jäisi nykytiedon valossa marginaaliseksi. Kustannuksia aiheutuisi myös laskuttajille, jotka lähettävät e-laskuja tai käyttävät suoraveloitusta.
Pakollista järjestelmää kaavaillaan Suomeen osana EU:n maksutilidirektiivin kansallista täytäntöönpanoa, vaikka itse direktiivissä ei ole tällaista vaatimusta. Kyseessä on kokonaan suomalainen lisäerikoisuus.
”Tässä ollaan täysinhallitusohjelman vastaisilla linjoilla. Pääministeri Sipilän hallituksen filosofiaan on kuulunut kansallisen lisäsääntelyn ja yrityksille lainsäädännöstä tulevien lisärasitteiden välttäminen. Tämä ajatus ei istu yksiin pakollisen uuden järjestelmän rakentamisen kanssa”, Finanssialan Keskusliiton (FK) lakimies Essi Ruokanen muistuttaa.
Kustannuksia paitsi pankeille, myös laskuttaville yrityksille
”Uusi järjestelmä lisäisi merkittävästi laskujen ja maksujen toimittamisen virheherkkyyttä. Varsinkin jos pankkia on vaihdettu useampaan kertaan 13 kuukauden aikana , olisi mahdollisen virheen selvittäminen kovan työn takana”, Ruokanen kuvailee. ”Lisäksi palkkojen ja esimerkiksi eläkkeiden on lain mukaan oltava tiettynä päivänä nostettavissa tililtä. Siinä ei ole virheiden selvittelyyn pelivaraa.”
Talletuspankeille uusi järjestelmä aiheuttaisi pelkkiä rakennuskustannuksia arviolta 139–209 miljoonaa euroa. Ylläpitokustannukset tulisivat tähän päälle. Tietojärjestelmien rakentamiseen menisi 3–4 vuotta. Kustannuksia syntyisi myös laskuttajille, jotka lähettävät e-laskuja tai käyttävät suoraveloitusta. Niiden pitäisi pystyä omalta osaltaan tunnistamaan ja selvittämään edelleenlähetyksestä mahdollisesti aiheutuvat virhetilanteet.
E-laskujen toimituksessa tapahtuneet virheet ovat varsin marginaalisia, vaikka e-laskuja lähetetään vuosittain kymmeniä miljoonia. ”Koska e-laskuja on välitetty jo pidemmän aikaa, myös laskuttajilla on vakiintuneet menettelyt ja prosessit, mikäli e-lasku ei löydä perille”, Ruokanen toteaa.
Päästäisiinkö heti valmista korjaamaan?
Kaiken lisäksi Suomessa saatetaan kiirehtiä tekemään etunojassa lainsäädäntöä, jota voidaan joutua pian muuttamaan uudestaan. EU-komissio aikoo arvioida, onko tileille tulevien maksujen ja suoraveloitusten kansallisesta edelleenlähetyksestä mahdollista antaa koko EU-aluetta koskevaa sääntelyä. Valtaosassa EU-jäsenvaltioita edelleenlähetystä ei tiettävästi ole otettu tai olla ottamassa käyttöön.
”Vaarana on, että teemme Suomessa omin päin ennen muita raskaan kansallisen järjestelmän, jota on muutaman vuoden päästä pakko kalliilla muuttaa. Näin tapahtuu, jos edelleenlähetystä lähdetään sääntelemään EU-tasolla, eikä kansallinen järjestelmämme istu EU:n asettamiin raameihin sellaisenaan”, Ruokanen varoittaa. ”Edelleenlähetys edellyttäisi joka tapauksessa huomattavasti kattavampaa selvitystä teknisistä ja oikeudellisista kysymyksistä samoin kuin mahdollisista hyödyistä ja kustannuksista kuin mihin lainvalmistelun aikana on ollut mahdollisuuksia.”