Pankkien pääomavaatimuksia muokkaavan lopullisen Basel III -uudistuksen toimeenpano EU:ssa kaipaa viilauksia. Copenhagen Economics -tutkimuslaitos on julkaissut Euroopan pankkiyhdistyksen EBF:n teettämän selvityksen, jonka mukaan EU:ssa kaavailtu toimeenpanotapa merkitsisi pääomavaatimusten tuntuvaa kasvua verrattuna siihen, mitä uudistuksilla alun perin on tavoiteltu. Tämä heikentäisi EU:n asemaa globaaleilla pääoma- ja pankkimarkkinoilla.
Basel III:n ytimessä on vaatimus pankeille varata pääomaa siten, että se riittää kattamaan pankin ottaman riskin toteutumisen. Copenhagen Economicsin selvityksessä esitetään keinoja, joilla uuden sääntelyn negatiivisia vaikutuksia voitaisiin lieventää ilman, että alkuperäisestä sopimuksesta tarvitsisi poiketa.
Selvityksessä muun muassa esitetään, että EU:ssa kaavailtua uusien säännösten toimeenpanotapaa muutetaan. Yksi lopullisten Basel III säännösten uudistuksista on laskentakaava, jolla määritetään niin sanottu pääomalattia eli kuinka paljon pääomaa tulee vähintään olla suhteessa riskeihin.
”Baselin säännöksissä kaavan yksi osio, riskipainotetut omaisuuserät, lasketaan tavalla, joka johtaa monen pankin kohdalla niiden kasvuun. Toinen osio, pääomapuskuri, on eurooppalaisessa sääntelyssä korkeampi kuin muualla, joten pääomalattia nousee EU:ssa muita korkeammalle”, selittää Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Olli Salmi.
Lopputuloksena pääomavaatimukset olisivat Euroopassa tiukemmat kuin muualla maailmassa.
Baselin komiteassa ovat edustettuina keskuspankit, ja sääntelyvälineet ovat neuvottelijoiden kompromissin tulosta. Selvityksen valossa muut kauppa-alueet, kuten Yhdysvallat, ovat onnistuneet vetämään kotiinpäin ja saaneet aikaan lopputuloksen, joka takaisi niille eurooppalaisia toimijoita paremmat kilpailuolosuhteet Euroopan markkinoilla.
”Alkuperäisten julkilausuttujen tavoitteiden mukaan esimerkiksi pääomavaatimusten ei pitäisi olennaisesti kasvaa. Copenhagen Economicsin siteeraamista viranomaisten laskelmista selviää, että uudistus nostaisi vaatimuksia Euroopassa jopa 24 prosenttia, kun Yhdysvalloissa ja muualla vaatimukset kasvaisivat vain pari prosenttia tai jopa laskisivat”, Salmi sanoo.
Baselin neuvotteluissa ei myöskään huomioitu esimerkiksi asuntorahoitukseen liittyviä Euroopan markkinoiden erityispiirteitä. EU-päättäjien on hyvä huomata, että erityispiirteiden huomioiminen ei vaaranna sopimuksessa pysymistä.
Copenhagen Economicsin selvityksestä ilmenee myös, että monet uudistuksen kohdista menevät Basel III:n tarkoituksesta ohi. Uudistuksessa on sivuutettu useita hyviä nykykäytäntöjä.
”EU:n pankkiviranomaiset käyttävät jo nyt menetelmiä, joilla Baselin uudistuksen tavoite saadaan toteutettua. Esimerkiksi tälläkin hetkellä Euroopan keskuspankin käyttämä pankkien sisäisiä pääomalaskentamalleja tarkasteleva TRIM-hanke toteuttaa tavoitteet paremmin kuin mitä Baselin uudistuksessa esitetään”, Salmi huomauttaa.
Selvityksen mukaan uudistus voi pahimmillaan heikentää entisestään Euroopan talousnäkymiä ilman varteenotettavia hyötyjä. EU:n kanta säännösten toimeenpanoon on kenties toistaiseksi ollut poliittinen pakko ja johtunut juuri tätä uudistusta varten tehtyjen tutkimustulosten puutteesta. Nyt tuloksia kuitenkin on.
”Nyt kun poliitikot ja virkamiehet viimein pääsevät työskentelemään tämän uudistuksen parissa, on toivoa, että he kuuntelevat tutkimustuloksin perusteltuja viestejä. Esitetyt uudistukset on mahdollista toteuttaa niin, että niistä on oikeasti hyötyä pankkien vakaudelle ja samalla mahdollisimman vähän vahinkoa taloudelle”, Salmi kiteyttää.