Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > EU:n finanssivalvojauudistuksesta tuli taistelukenttä

EU:n finanssivalvojauudistuksesta tuli taistelukenttä

​Eurooppalaisten finanssivalvojien roolin täsmentämisessä on edessä kivinen tie. Poliittinen kiista aiheesta on kova, sillä pohjimmiltaan kyse on kamppailusta vallan keskittämisen ja jäsenmaiden oman toimivallan välillä. Suomalaisen finanssialan mielestä uudistuksessa on esitetty tarpeettoman monimutkaisia käytäntöjä valvojien kanssa asiointiin.

Kolmen eurooppalaisen finanssivalvontaviranomaisen rooleista on käynnissä EU:ssa iso uudistustyö. Kolme viranomaista hoitaa pankki-, vakuutus- ja lisäeläkeliiketoiminnan valvontaa. Tällä hetkellä uudistusten läpimenoaikataulu on epävarma, sillä lähes kaikki jäsenmaat Ranskaa ja Luxemburgia lukuun ottamatta ovat tyrmänneet isoja osia komission ehdotuksesta, jossa valvojien roolia vahvistettaisiin nykyiseen nähden.

Valvontavallan keskittäminen kolmelle suurelle yhteiseurooppalaiselle finanssivalvojalle on toimiva käytäntö silloin, kun on kyse Euroopan tasolla toimivista suurista, harvalukuisista toimijoista. Näihin toimijoihin lukeutuvat muun muassa pankit, jotka ovat niin sanotusti liian suuria kaatumaan. Niin ikään pankkiunioni ja pääomamarkkinaunioni ovat yleisellä tasolla kannatettavia hankkeita.

Suomen hallitus oli omassa kannanotossaan finanssivalvontajärjestelmän uudistamisesta pitkälti samaa mieltä kuin kotimainen finanssiala.

Kaavailtuun hankkeeseen sisältyy kuitenkin suomalaisen kannalta muutamia ongelmallisia piirteitä, jotka suunnitellussa muodossaan vain mutkistaisivat nykykäytäntöjä. Vaikutukset eivät ulottuisi vain finanssialan yrityksiin, vaan myös muiden toimialojen yrityksiin.

Esimerkiksi uudistuksen kaavailut, joissa vakuutusyhtiöiden sisäiset riskilaskentamallit olisi hyväksytettävä eurooppalaisella valvojalla, ovat konstikkaita. Vain kotimaisilla markkinoilla toimivien vakuutusyhtiöiden papereiden kierrättäminen eurooppalaisen vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen EIOPA:n kotipaikkakunnalla Frankfurtissa olisi tarpeettoman mutkikasta. On todennäköistä, että käytäntö hidastaisi käsittelyaikoja nykytilanteeseen nähden.

Saman tyyppinen ehdotus koskee myös markkinoilta rahoitusta hakevia yrityksiä – siis muitakin kuin finanssialan yrityksiä. Niiden olisi hyväksytettävä rahoituskierrosta varten tekemänsä lakisääteiset esitteet Pariisissa sijaitsevan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n konttorissa riippumatta siitä, hakevatko ne rahoitusta lainkaan Suomen ulkopuolelta.

Suomen hallitus oli omassa kannanotossaan finanssivalvontajärjestelmän uudistamisesta pitkälti samaa mieltä kuin kotimainen finanssiala. Osin hallitus kritisoi valvonnan karkaamista Eurooppaan. Tässä mielessä hallituksen kantaa on kiiteltävä viisaudesta – uudistuksella on fiksu tarkoitus, mutta turhaan asioita ei kannata Euroopassa kierrättää.

 Kirjoittaja

​Elina Kamppi
Kirjoittaja on Finanssiala ry:n asiantuntija

@ElinaKamppi

 Samalta kirjoittajalta

 

 

 Tuoreimmat

 

 

Tunnistamisen umpisolmu uhkaa sähköisen asioinnin tulevaisuuttahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Tunnistamisen-umpisolmu-uhkaa-sahkoisen-asioinnin-tulevaisuutta.aspxTunnistamisen umpisolmu uhkaa sähköisen asioinnin tulevaisuutta9.10.2018 7:46:00
Varautuminen on viisauttahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Varautuminen-viisautta.aspxVarautuminen on viisautta4.10.2018 6:15:00
Suomi, Ruotsi ja Norja puolustavat katettuja joukkolainamarkkinoitaanhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Pohjoismaat-puolustavat-yhteisrintamassa-katettujen-joukkolainojen-markkinoitaan.aspxSuomi, Ruotsi ja Norja puolustavat katettuja joukkolainamarkkinoitaan24.9.2018 16:06:00