SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen ehdotus sidottujen pitkäaikaissäästämistilien (PS-tilien) nostoikärajan laskemisesta on tervetullut. PS-tilien ohella ikärajan laskun tulisi koskea myös toista sidotun eläkesäästämisen muotoa, eli yksilöllistä eläkevakuutusta. Ihmisen on voitava alkaa nostaa säästöjään, kun hän jää työeläkkeelle.
Nykysääntöjen mukaan eläkevakuutusten ja PS-tilien säästöjä voi alkaa nostaa vasta 68–70-vuotiaana henkilön syntymävuodesta riippuen. Ikä on auttamatta liian korkea.
Vapaaehtoinen eläkesäästäminen käytännössä tapettiin 2000-luvulla lukuisilla verotukseen ja eläkkeen nostoikään liittyvillä muutoksilla. Tarve siihen ei kuitenkaan ole kadonnut. Lakisääteinen eläketurva kattaa kyllä senioriajan peruskulut, mutta eläkkeen täydentämisen tarve kasvaa jatkuvasti muun muassa hoivatarpeen vuoksi.
On myös hyvä, että tulossa olevan sijoitustuotteiden verotuksen yhtenäistämisen myötä mahdollistuu uudenlainen eläkesäästäminen. Siinä lisäeläkettä voi hankkia esimerkiksi yhdellä isolla kertasuorituksella. Tähän uudentyyppiseen eläkevakuutukseen ei ole tulossa verokannustinta.
Uusi osakesäästötili tuo säästämiseen ja sijoittamiseen yhden hyvän lisävaihtoehdon. Säästäjä itse valitsee, onko esimerkiksi suora osakesijoittaminen, osakesäästötili, rahastosäätäminen, sijoitusvakuutus, kapitalisaatiosopimus tai pankkitili hänen tarpeisiinsa sopivin.
Kotitalouksien halukkuus sijoittamiseen ja säästämiseen paranee, kun tarjolla on erilaisia sijoitusmuotoja, joiden verotus on riittävän yksinkertaista ja pitkäjänteistä. Verotuksella ei pidä ohjata sijoituksia tiettyihin sijoitusmuotoihin.
On tärkeää, että sijoittaminen tehdään helpoksi mahdollisimman monelle. Säästäminen ja sijoittaminen tasapainottavat kotitalouksien velkaantumista. Lisäksi yhteiskunnan tulisi kannustaa omistamaan ja ottamaan riskejä: kotimaisen omistajat ja yritykset ovat kasvun perusta.
Suomesta olisi tehtävä houkutteleva investointimaa ja sijoituskohde myös ulkomaiselle pääomalle. Finanssiala ry onkin ehdottanut, että tulisi laatia yli vaalikausien ulottuva vero-ohjelma tukemaan kasvua ja työllisyyttä.
Valtiovarainministeriön verotyöryhmän linjausten ja niiden pohjalta valmisteltujen esitysten keskeinen idea on eri sijoitusmuotojen neutraali verokohtelu. Tämän vuoksi säästö- ja sijoitusvakuutuksissa sekä kapitalisaatiosopimuksissa verotus muuttuu siten, että veronalaiseksi tuloksi katsotaan jatkossa aina se osa nostetuista varoista, joka vastaa sopimukseen maksetuille määrille kertyneen tuoton suhteellista osuutta säästöstä. Samalla tappiot tulevat vähennyskelpoisiksi sopimuksen päättyessä.
Verotuksen tulee olla pitkäjänteistä ja ennustettavaa siten, että se kannustaa säästämiseen myös jatkossa. Sijoittamisen on oltava mahdollista kaikille suomalaisille.