Myrskyt lisääntyvät, helle paahtaa kuumemmin ja vesi tulvii rakennuksiin. Tällaisia skenaarioita kuultiin Finanssialan Keskusliiton järjestämässä keskustelussa Porissa. Raflaavasti otsikoitu tilaisuus ”Ei myrsky tapa ja viemäriin ei huku?” herätti keskustelijat ja yleisön ajattelemaan ilmastonmuutosta ja sen vaikutusta rakennettuun infrastruktuuriimme.
Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Petteri Taalas kertoi paneelikeskustelussa, että meillä Suomessakin on havaittu sään lämpenemistä, esimerkiksi helleaaltoja, jotka pahimmillaan ovat johtaneet kuolemiin. Samantyyppisiä muutoksia on myös tulvien suhteen: kun sataa, niin sataa kerralla enemmän. Maa- ja metsätalous toki hyötyy lämpimästä ilmastosta pidentyneinä satokausina.
”Meille harvana esiintyvät helleaallot eivät ole niin haitallisia, mutta koko maailman mittakaavassa ilmaston lämpeneminen on huolestuttavaa. Maapallolla on entistä vähemmän vettä ja monet ravinnontuotannon kannalta keskeiset alueet kuivuvat eikä kasvavalle väestölle kyetä tuottamaan riittävästi ravintoa”, Taalas sanoi.
Petteri Taalas, pääjohtaja, Ilmatieteen laitos
Tieto- ja tieteiskirjailija Risto Isomäki toi esiin erityisesti valtamerien rannikkokaupunkien varautumisen muuttuvaan ilmastoon.
”Kaavoituksessa tulisi ottaa huomioon eri tekijöiden yhteisvaikutukset. Rannikkokaupunkeja tulva- ja myrskytilanteessa voi koetella huomattavat vesimäärät kun samanaikaisesti vettä tulee merenpinnan nousuna että sateena. Kestääkö rannikkokaupunkien rakenteet tätä?”
Risto Isomäki, tieto- ja tieteiskirjailija
Vesikeskuksen johtaja Seppo Rekolainen kiinnitti huomiota kansalaisten omaan toimintaan poikkeustilanteissa. ”Kun myrsky lähestyy tai tulva koettelee, voi itsekin ryhtyä varautumistoimiin. Ylimääräinen vesi tulvii rakennuksiin viemäreiden kautta, joten näiden tukkiminen ensimmäisenä on ensiapukeino estää suuremmat vahingot.”
Jos ilmastonmuutosta ei pystytä torjumaan, on meillä täällä harmaammat olosuhteet elää, sanoi Petteri Taalas keskustelun loppupuolella.
”Maailmantalous tulee kärsimään ja ravinnontuotanto vaikeutuu, jos ilmastonmuutosta ei koeteta torjua. Tekniset keinot on jo olemassa. Esimerkiksi kiinassa väestö on huolestunut ilmastonmuutoksesta ja siellä kärsitään jo nyt vesivarojen puutteesta ja ilmanlaadun heikkoudesta. Kiinalla on halu ja tarve vähentää päästöjä ja maa onkin iso aurinkoenergian tuottaja. Vie tosin aikaa ennen kuin tie kääntyy”, Petteri Taalas sanoi paneelissa.
Keskusteluun osallistuivat myös Porin kaupungin tekninen apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus sekä Finanssialan Keskusliiton varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.