Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssialan Keskusliitto > Uutismajakka > FK tyytyväinen pankkiunionin syntyyn – nopeutettu yhteisvastuu kuitenkin huono ratkaisu

FK tyytyväinen pankkiunionin syntyyn – nopeutettu yhteisvastuu kuitenkin huono ratkaisu

​Euroopan parlamentti hyväksyi 15.4. täysistunnossaan kolme lainsäädäntökokonaisuutta, jotka käytännössä varmistavat pankkiunionin synnyn.  Finanssialan Keskusliitto (FK) on tyytyväinen ratkaisuun mutta pitää valitettavana sitä, että yhteisen kriisinratkaisurahaston aikataulua nopeutettiin.

​Pääekonomisti Veli-Matti Mattila FK:sta pitää pankkiunionin syntymistä erittäin tärkeänä koko euroalueen rahoitusmarkkinoiden vakauden ja reilun kilpailun näkökulmasta. ”Suomen finanssiala on alusta alkaen tukenut pankkiunionin rakentamista. On hyvä, että saamme yhteiset pelisäännöt, joiden kautta kaikkia pankkeja kohdellaan yhdenmukaisesti niin normaaliaikoina kuin kriisitilanteissakin”, Mattila toteaa.

Vähemmän onnistunut päätös on Mattilan mukaan se, että parlamentin vaatimuksesta yhteisen kriisinratkaisurahaston kerryttämistä ja sen varojen sulauttamista toisiinsa nopeutettiin.

”Kriisirahaston nopeutettu kerryttäminen lisää pankkien kustannuksia lähivuosina. Tämän hetken arvio on, että suomalaiset luottolaitokset maksavat rahastoon yhteensä noin 150 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi yhteisvastuun etupainotteinen käyttöönotto kasvattaa riskiä siitä, että suomalaiset pankit ja niiden asiakkaat joutuvat osallistumaan muiden maiden pankkien nykyongelmien hoitamiseen”, Mattila painottaa.

Parlamentin hyväksymä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi luo yhtenäiset välineet ja menettelytavat pankkikriisien hoitoon EU-maissa. Keskeistä on sijoittajanvastuun käyttöönotto: jatkossa pankkien velkojat ovat omistajien ohella ensisijaisesti vastuussa kriisinhoitotoimien kustannuksista. Toissijaisesti kustannukset katetaan kriisirahastoista, joiden varat kerätään pankeilta.

Talletussuojadirektiiviin tehdyt muutokset yhtenäistävät tallettajille annettavaa suojaa. Jokaiseen EU-maahan luodaan rahoitusjärjestely, johon kerätään etukäteen varoja tallettajien turvaksi. Samalla talletusten takaisinmaksuaika lyhenee siirtymäajan jälkeen seitsemään vuorokauteen.

Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus luo ylikansalliset puitteet pankkikriisien hoidolle pankkiunioniin kuuluvissa maissa. Uusi perustettava viranomainen, yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, huolehtii jatkossa Euroopan keskuspankin suorassa valvonnassa olevien pankkien sekä rajat ylittävää toimintaa harjoittavien pankkien kriisinratkaisusta. Lisäksi perustetaan yhteinen kriisinratkaisurahasto, johon pankeilta ja muilta luottolaitoksilta kerätään kahdeksan vuoden kuluessa yhteensä noin 55 miljardia euroa. Kansallisesti kerätyt varat sulautetaan toisiinsa etupainotteisesti niin, että kahden vuoden kuluttua rahaston käyttöönotosta jo 60 prosenttia varoista on yhteisvastuun piirissä.

Seuraavaksi jäsenmaat implementoivat direktiivit osaksi kansallista lainsäädäntöään. Yhteistä kriisinratkaisumekanismia koskeva asetus on kuitenkin suoraan jäsenmaita velvoittava. Vaikka direktiivit ja asetus on nyt hyväksytty, niihin liittyy runsaasti täydentävää ns. alemmanasteista sääntelyä, jota komissio ja Euroopan pankkiviranomainen (EBA) antavat jatkossa.