EU

FK:n eurovaalitavoitteet: Ei uusia kustannuksia finanssialalle

Kasvava lisärasitus hyydyttää finanssialan mahdollisuuksia toimia talouskasvun ja hyvinvoinnin moottorina. Siksi Finanssialan Keskusliitto (FK) vaatii, että pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin ei pidä enää kohdistaa uutta sääntelyä ja veroja, jotka lisäävät alan yritysten ja sitä kautta niiden asiakkaiden kustannuksia. Esimerkiksi rahoitusmarkkinavero olisi pikaisesti haudattava EU:ssa.

Viime vuosina finanssialalle on säädetty EU:ssa runsaasti uutta sääntelyä. Asetusten, direktiivien ja alemmanasteisen sääntelyn sivumäärät liikkuvat useissa tuhansissa. Samalla monissa maissa on asetettu finanssialan yrityksille erilaisia uusia veroja ja maksuja. Näin on myös Suomessa, jossa otettiin käyttöön kansallinen pankkivero viime vuonna. ”Usein unohdetaan, että pankit ja muut finanssialan yritykset toimivat taloudessa välittäjän roolissa. Ne esimerkiksi välittävät rahoitusta ylijäämäisiltä sektoreilta alijäämäisille. Mikäli tämän välitystoiminnan kustannukset kasvavat verotuksen vuoksi, merkittävä osa tästä lisäkustannuksesta siirtyy eteenpäin asiakkaille”, toteaa FK:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila. Verojen lopullinen kohtaanto poikkeaa siis siitä, mitä usein ajatellaan veroja asetettaessa. Siltä osin kuin verot jäävät rasittamaan finanssialan yritysten kannattavuutta, se heikentää niiden mahdollisuuksia vahvistaa vakavaraisuuttaan voittovarojen kautta.

Rahoitusmarkkinavero syytä haudata

Eräiden EU-maiden ajama rahoitusmarkkina- eli finanssitransaktiovero on esimerkki verosta, joka olisi selvästi haitallinen paitsi finanssialan, myös koko kansantalouden näkökulmasta. Sen lisäksi, että vero lisäisi finanssialan ja sen asiakkaiden kustannuksia, se heikentäisi rahoitusmarkkinoiden toimivuutta ja johtaisi markkinatoimintojen siirtymiseen veroalueen ulkopuolelle. ”Rahoitusmarkkinaveron käyttöönotto olisi EU:lle silkkaa oman oksan sahaamista. Tämä on lukuisissa eri tutkimuksissa ja selvityksissä osoitettu. Se olisi myös vastoin pyrkimyksiä lisätä yritysten mahdollisuuksia hankkia rahoitusta suoraan markkinoilta”, Mattila sanoo. Tällä hetkellä veroa valmistellaan 11 EU-maan kesken niin sanotun tiivistetyn yhteistyön menettelyllä. Vaikka Suomi ei ole mukana maajoukossa, veron käyttöönotto maajoukon piirissä olisi haitallista myös suomalaiselle finanssialalle ja sen asiakkaille, sillä finanssialan yritykset joutuisivat todennäköisesti maksamaan veron tietynlaisten markkinakauppojen yhteydessä. ”On selvää, että eri maiden finanssilaitokset ja niiden asiakkaat pyrkisivät kaikin tavoin välttämään veroa. Sijoituksia ja kaupankäyntiä suunnattaisiin kohteisiin, joista veroa ei peritä. Toimintoja siirrettäisiin maasta toiseen. Samalla rahoitusmarkkinoiden toimivuus heikkenisi, mikä heijastuisi kielteisesti koko EU:n talouteen”, Mattila painottaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat