Moni meistä on nähnyt somessa kiertävän piirroksen, jossa valtava korona-aalto on juuri iskemässä pahaa aavistamattomaan kaupunkiin. Sen takana nousee jo isompi maailmanlaajuisen taantuman aalto ja viimeisenä vuoroaan odottaa vuoren kokoinen ilmastonmuutosaalto. Tämä kuva on jäänyt mieleeni.
Viime kuukausien aikana, keskellä maailmanlaajuista koronakriisiä, olemme alkaneet nähdä yhä enemmän yhtäläisyyksiä pandemian ja pidemmän tähtäimen ilmastokriisin välillä.
On selvää, että ilmastokriisin aiheuttamat kustannukset ja häiriöt väistämättä kasvavat, mitä pidempään toimenpiteet viivästyvät. On myös selvää, että kriisin torjumiseksi tarvitaan yhteisiä toimia.
Tätä taustaa vasten Citi julkisti heinäkuussa uuden, kestävän kehityksen strategian, joka keskittyy kolmeen pääteemaan: Rahoitamme vähähiilisiä investointeja 250 miljardilla dollarilla; pureudumme yhä syvemmin ilmastoriskien arviointiin ja läpinäkyvyyteen sekä jatkamme oman liiketoimintamme ympäristövaikutusten vähentämistä.
Citillä globaalina pankkina – kuten myös finanssialalla yleensäkin – on sekä mahdollisuus että velvollisuus kiihdyttää kehitystä oikeansuuntaisesti.
Citi on sitoutunut laajasti eri kestävän kehityksen hankkeisiin aina vuodesta 1997 kun lähdimme mukaan YK:n ympäristöohjelman kumppanuusrahoitukseen. Uuden strategian myötä aiomme nyt kokeilla uusia tapoja mitata ja julkistaa lainasalkkujemme hiilijalanjäljen sekä osallistua finanssialan hiililaskentastandardin kehittämiseen. Seuraavan viiden vuoden aikana Citin tavoitteena on johtaa maailmanlaajuista kehitystä kohti vähähiilistä taloutta.
On todella hienoa, että suomalaisilla toimijoilla on niin näkyvä rooli kestävän rahoituksen suunnannäyttäjinä. Esimerkiksi Suomen valtiovarainministeriö on johtavassa roolissa globaalissa valtiovarainministeriöiden ilmastokoalitiossa; Kuntarahoitus on hiljattain lanseerannut yhteiskunnallisten joukkovelkakirjojen viitekehyksen vihreän viitekehyksen rinnalle. Helsingissä toimiva Pohjoismainen investointipankki taas laskee liikkeeseen sekä vihreitä, sinisiä että koronaelvytykseen tarkoitettuja joukkovelkakirjoja.
Suomen kahdellatoista suurimmalla vientiyrityksellä on päivitetyt kestävän kehityksen tavoitteet, ja valtaosa on yksilöinyt omaan toimintaansa liittyvät YK: n kestävän kehityksen tavoitteet.
Lainaan Christiana Figueresin ja Tom Rivett-Carnacin kirjaa The Future We Choose, joka esittelee selkeän vision siitä tulevaisuudesta, jota kohti meidän on mentävä: ”On vuosi 2050. Olemme onnistuneet puolittamaan päästöt jokaisella vuosikymmenellä vuodesta 2020 alkaen. Useimmissa maailman maissa ilma on kosteaa ja raikasta, myös kaupungeissa. Tuntuu siltä kuin kävelisi metsän läpi, ja todennäköisesti juuri sitä oletkin tekemässä… ”
Yhdessä voimme tehdä enemmän. Pyydämme julkisen ja yksityisen sektorin toimijoita sitoutumaan kanssamme YK:n toiminnan vuosikymmeneen. Tämä ajanjakso haastaa meidät kaikki konkreettisiin toimiin vaikuttavien ilmastoratkaisujen löytämiseksi ja työskentelemään yhdessä kestävän tulevaisuuden hyväksi.
Kirjoitus on osa Vastuullinen finanssiala -kolumnisarjaa, jossa Finanssiala ry:n jäsenyhtiöiden edustajat kertovat vastuullisuudesta finanssialalla.