Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Hallituksen varoitus yhteisvastuun lisäämisestä EMU:ssa tarpeen

Hallituksen varoitus yhteisvastuun lisäämisestä EMU:ssa tarpeen

Shutterstock.com
​Finanssiala ry (FA) pitää viisaana hallituksen linjauksia, ettei yhteisvastuuta pidä kasvattaa talous- ja rahaliitossa eikä eurooppalaisen pankkisektorin riskien jakamista ole syytä lisätä. Suomessa on laaja yhteisymmärrys myös siitä, että sijoittajavastuusta on pidettävä kiinni. Pankkikriisien kustannukset maksatetaan ensisijaisesti pankkien omistajilla ja velkojilla. Toissijaisesti kustannukset katetaan pankkien välisellä yhteisvastuulla yhteisen eurooppalaisen kriisinratkaisurahaston kautta.

EU-komissio julkisti 31. toukokuuta keskustelupaperinsa Euroopan talous- ja rahaliiton syventämisestä. Komissio haluaisi vahvistaa yhteisvastuuta pankkiunionissa yhteisen talletussuojan kautta samalla, kun pankkien riskejä edelleen vähennetään. Samanaikaisesti kun komissio julkisti paperinsa, pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnalle hallituksen ilmoituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen sekä EU-toimintaympäristön muutoksista.

Suomalainen finanssiala kannattaa pankkiunionia, mutta yhteisvastuun lisäämisessä on painettava jarrua. ”Taustalla on sekä huoli moraalikadon yleistymisestä että huomattava kuntoerot EMU-maiden talouksien ja pankkijärjestelmien välillä. Komission tavoite tehdä eurooppalaisesta pankkisektorista kestävämpi on kannatettava, mutta sitä ei pidä tehdä hyvin asiansa hoitaneiden pohjoismaisten pankkien ja niiden asiakkaiden kustannuksella”, varoittaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Euromaiden pankkijärjestelmissä on yhteensä yli 900 miljardin euron edestä järjestämättömiä saamisia. Tässä eri maiden väliset erot ovat suuria. Suomessa järjestämättömien saamisten osuus kaikista saamisista on noin puolitoista prosenttia, kun taas Kreikassa ja Kyproksella osuus on yli 40 prosenttia.

Mattila korostaa, että pankkien järjestämättömät saamiset ja muut ongelmalliset tase-erät jarruttavat talouden elpymistä EU-maissa.

”Järjestämättömät saamiset ja muut ongelmaerät on hoidettava olemassa olevien EU-säännösten tarjoamin keinoin. Meillä on jo käytössä mm. elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi ja valtiontukisäännöt. Ensisijaisesti ongelmat on ratkaistava markkinaehtoisesti sekä sijoittajanvastuun avulla. Jos roskapankkeja perustetaan, niistä koituvat kustannukset on kunkin maan kannettava itse.”