Hallitusohjelma kootusti Finanssialan kannalta

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson.

Finanssiala on kohtuullisen tyytyväinen Antti Rinteen hallituksen ohjelman finanssialan kannalta keskeisiin linjauksiin. Esimerkiksi ylivelkaantumiseen, rahoitusmarkkinoiden poikkeusoloihin varautumiseen, rahanpesun torjuntaan ja tunnistautumiseen liittyvät linjaukset ovat sopusoinnussa finanssialan hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Luonnollisesti meillä on paljon työtä toimialan etujen puolustamisessa asioiden jatkovalmistelussa.

Hallitusohjelma linjaa, että lainsäädännön valmistelu kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistämiseksi aloitetaan selvitysraportin pohjalta. Alalle on tärkeää, että yksityisen sektorin vastuulle ei tule lisäkustannuksia julkisen sektorin vanhoista vastuista. Mikäli yhdistymisen tielle lähdetään, asia vaatii vielä paljon jatkotyöstöä ja laajaa lainvalmistelua.

Kansankapitalismin edistämiseksi on tärkeää, että eri sijoitustuotteiden verotukseen ei puututa. Sijoitustuotteiden verotusta uudistettiin ja yhtenäistettiin vasta maaliskuussa 2019.

Kansantalouden ja rahoitusmarkkinoiden toimivuuden kannalta on hyvä, ettei Säätytalolla päätetty uusista erityisveroista toimialalle eikä Suomi ole pyrkimässä EU:ssa mukaan rahoitusmarkkinaveron (FTT:n) valmisteluun. Hallitusohjelmassa todetaan kuitenkin, että ”EU:n mahdollisia uusia omia varoja on tarkoituksenmukaista kerätä sellaisista lähteistä, joiden luonteeseen sopii laaja-alainen kansainvälinen verotus paremmin kuin yksittäisen maan toteuttama kansallinen verotus.”

Finanssiala, mukaan lukien työeläkeala ja yleishyödyllinen säätiökenttä, on ollut huolissaan uudesta lähdeverosta, joka iskisi sijoitusrahastoihin ja työeläkeyhtiöihin. Onneksi Säätytalolla ei tehty siitä lopullista päätöstä, vaan lähdeveropohdinta laitetaan jatkoselvittelyyn. Lähdeverovyörytys oli pitkään poikkeuksellisen voimakasta. Hallitus on ottanut jatkoselvittelyyn myös verovapaiden toimijoiden kiinteistösijoitusten verotuksen.

Hallitusohjelmassa on vahvaa ohjausta kestävän kehityksen edistämisessä eri toimialoilla. Ilmastomuutoksen torjunta on vahvasti esillä ohjelmassa. Yllättäen EU-tason kestävän rahoituksen lainsäädännön kehittämisestä ei ole ohjelmassa ollenkaan mainintoja, vaikka teema on keskeisessä roolissa tulevan EU-komission työohjelmassa.

Finanssiala toimii rakentavalla ja yhteistyöhakuisella otteella Rinteen hallitukseen suuntaan. Haluamme ylläpitää hallituspuolueisiin vuoropuhelua vaikeissakin asioissa. Tämä ei tarkoita, ettemme toisi tarvittaessa vahvastikin mielipiteitämme esille.

Kotimaista omistajuutta luvataan edistää

Hallitus lupaa kehittää kotimaisia pääomamarkkinoita ja laatia kotimaisen omistamisen ohjelman. Nämä lupaukset ovat tärkeitä, koska suomalaista omistajuutta on vahvistettava. Tältä osin ohjelmassa on ristiriitaisia linjauksia. Toivottavasti omistajuuden edistäminen ei jää sanahelinäksi.

Finanssiala pitää hallitukselta fiksuna tekona myydä valtion pörssiomaisuutta kolmella miljardilla. Sitä voi luonnehtia askeleeksi valtiokapitalismista toimiviin pääomamarkkinoihin ja kansankapitalismiin. Omaisuuden myyntituotot on kanavoitava investointeihin, jotka luovat uusia innovaatioita sekä vahvistavat tuotekehitystä ja tutkimusta.

Työllisyystavoitteeksi hallitus on asettanut 75 prosenttia. Tämän kovan tavoitteen saavuttamiseksi hallitus on kutsunut työmarkkinajärjestöjä mukaan Suomen yrittäjät mukaan lukien valmistelemaan keinoja tavoitteen saavuttamiseksi. Hallituksen talouspolitiikka nojaa pitkälti siihen, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.

Poimintoja finanssialaa koskevista hallitusohjelmalinjauksista:

Pankkien luotonantoon liittyvät uudistukset

”Kotitaloussektorin nopeasti kasvanut velkaantuneisuus tekee siitä haavoittuvan tulojen supistumiselle ja korkotason nousulle. Päätetään tarpeellisista toimenpiteistä työryhmävalmistelun pohjalta kotitalouksien suoran ja välillisen velkaantumiskehityksen hillitsemiseksi sekä rahoitusvakauden turvaamiseksi. ”

FA: Uusien makrovakausvälineiden suunnittelussa on panostettava valmistelun laatuun ja kattaviin vaikutusarviointeihin. On otettava huomioon sääntelyn vaikutukset velkaantumiseen, työvoiman liikkuvuuteen, vuokra-asuntomarkkinoihin, kotitalouksien väliseen tasa-arvoon ja mm. asuntojen hintoihin. On arvioitava, miten toteuttamiskelpoisia eri välineet ovat käytännössä ja minkälaisia kustannuksia niiden toimeenpanosta aiheutuu luotonantajille ja kotitalouksille.

Talousosaamista vahvistetaan ja ylivelkaantumiseen puututaan

”Hallitus toimii tehokkaasti ylivelkaantumisen ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseksi. Talous- ja velkaneuvonnan saatavuutta parannetaan ja palveluihin ohjaamista tehostetaan koko maassa oikeusministeriölle osoitettavan lisämäärärahan puitteissa. Sosiaalinen luototuksen valtakunnallistaminen selvitetään, ja selvityksen pohjalta se otetaan käyttöön koko maassa vaalikauden aikana.”

”Kansalaisten talousosaamista ja talouden hallintaa kehitetään kaikissa ikäryhmissä ja ylivelkaantuneiden avunsaantia parannetaan. Hallitus vahvistaa poikkihallinnollista yhteistyötä velkakierteiden ehkäisemiseksi. Talousosaamista lisätään eri asteisessa koulutuksessa velkaantumisongelman ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä. Taloussosiaalityön osaamista vahvistetaan osana sosiaalityön koulutusta.”

”Hallituskaudella 2015–2019 hyväksytyn kuluttaja- ja pikaluottoja koskevan sääntelyn tehokkuutta seurataan. Mikäli sen tehokkuudessa havaitaan puutteita, ryhdytään toimenpiteisiin sääntelyn tehostamiseksi ja kuluttajaluottojen markkinoinnin sääntelemiseksi. Vähennetään kuluttajaluottojen houkuttelevuutta jatkamalla aggressiivisen markkinoinnin hillitsemiseen tähtäävää työtä. Pikaluoton myöntäjien valvonta keskitetään Finanssivalvontaan.

”Positiivinen luottorekisteri otetaan käyttöön hallituskauden aikana ja samalla lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa. Hallitus selvittää yksityishenkilön velkajärjestelyn ja yrityssaneerausta koskevien lakien muutostarpeet tavoitteena velkajärjestelyjen ja niiden kattavuuden parantaminen.”

FA: Pidämme tärkeänä, että positiivinen luottotietorekisteri saadaan käyttöön mahdollisimman pian. FA:n mukaan verohallinto voisi ylläpitää rekisteriä, johon tulisi sekä kotimaisten että ulkomaisten toimijoiden myöntämät luotot. FA on esittänyt, että pikavippien myöntäjien valvonta keskitetään Finanssivalvontaan.

Rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunta

”Varmistetaan riittävät viranomaisresurssit, parannetaan tiedonvaihtoa ja tehostetaan valvontaa rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjumiseksi.”

FA: Olemme esittäneet jo pitkään talousrikollisuuden ja rahanpesun torjuntaan uusia keinoja kuten tietojenvaihto finanssitoimijoiden kesken epäilyttävistä liiketoimista. Tietojenvaihtoon liittyvät hankkeet on yhtenäistettävä, jotta raportoinnissa ei ole päällekkäisyyksiä. Uusien toimenpiteiden ei pidä asettaa suomalaisia toimijoita muita huonompaan asemaan.

Rahoitusmarkkinoiden vakaviin häiriötilanteisiin varautuminen

”Edistetään vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumista rahoitusalalla kehittämällä sääntelyä kansallisista varajärjestelyistä kustannustehokkaalla tavalla. Tehostetaan julkisen hallinnon strategisen tason johtamista sekä linjataan yhteiskunnan toiminnan turvaamisen kannalta kriittisten tietojen, tietoverkkojen ja tietojärjestelmien kehittämistoimista digitaalisessa toimintaympäristössä.”

FA: Varautuminen poikkeusoloihin onnistuu tehokkaimmin alan ja viranomaisten hyvällä yhteistyöllä eikä lainsäädäntöön pohjautuvalla kansallisella sääntelyllä. FA:n johdolla on neuvoteltu EBA Clearingin kanssa, mitä ratkaisuja se voisi tarjota tilisiirtopohjaisen maksuliikkeen turvaamiseksi Suomessa. Suomen Pankin kanssa on keskusteltu mm. BOF-varajärjestelystä, poikkeusoloissa turvattavista maksupalveluista, likviditeetin turvaamisesta, kansallisen varautumisen vakuuskehikosta sekä varajärjestelyn käyttöönotosta.

Sähköinen tunnistautuminen

”Edistetään toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä, jotka mahdollistava erilaisten välineiden käytön. Edistetään Suomen kansalaisille ja kaikille Suomessa asuville mahdollisuutta sähköiseen tunnistautumiseen.”

FA: Esitämme uudelle hallitukselle, että laaditaan uusi kansallinen strategia sähköisestä tunnistamisesta. Kaikessa kansalaisten ja yritysten viranomaisasioinnissa on tarjottava digitaalinen palvelumuoto.

Osinkojen lähdevero sekä kiinteistösijoitusten verotus jatkoselvitykseen

”Hallitus selvittää, onko veropohjan tiivistämiseksi mahdollisuus ottaa käyttöön ulkomaisten rahastojen (ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen) saamille osingoille viiden prosentin lähdevero vuoteen 2022 mennessä. Kansainvälisen vertailun lisäksi selvitetään lähdeveron vaikutus eri toimijoihin Suomessa, erityisesti yleishyödyllisiin yhteisöihin. Mahdollisen osinkoveron johdosta tieteen, taiteen, kulttuurin ja liikunnan rahoituksen kokonaistaso ei laske. Samalla kartoitetaan verosopimukset, joita uudelleen neuvoteltaessa pyritään varmistamaan, etteivät ne rajoita lähdeveron soveltamista. ”

”Hallitus selvittää myös vuoteen 2022 mennessä mahdollisuudet periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa.”

FA: Ehdotamme tulevalle valtiovarainministerille, että lähdeveron sekä kiinteistösijoitusten verotuksen selvitystyötä varten asetetaan työryhmä, johon otetaan myös toimiala mukaan.

Asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan

”Hallitus jatkaa edellisten hallitusten linjaa, jossa oman asunnon asuntolainan korkojen verovähennyksistä luovutaan asteittain. Jäljelle jäänyt verovähennys poistuu kokonaan hallituskauden aikana.”

FA: Olemme suhtautuneet verovähennyksen pienentämiseen suopeasti, koska se on tehty asteittain ja maltillisesti sekä matalan korkotason aikana.

Asuntosijoittamisen verotukseen muutoksia

”Selvitetään mahdollisuutta uudistaa asuntosijoittamisen verotusta siten, että rajoitetaan oikeutta vähentää yhtiölainan lyhennyksen osuus vuokratuotosta. Osaltaan veroedun vuoksi monissa uusissa asunto-osakeyhtiöissä velka-aste on noussut jopa yli 80 prosenttiin.”

FA: Pankkijohtokunnan asettama taustaryhmä on tukenut toimia, jotka pienentävät asuntosijoitustoiminnasta taloyhtiöille koituvia riskejä.

Sähköinen huoneistotietojärjestelmä kehittyy edelleen

”Jatketaan sähköisen huoneistotietojärjestelmän kehittämistä. Selvitetään kiinteistön korjausvelkaa mittaavan laskennallisen osuuden liittämistä isännöitsijätodistuksiin asunto-osakeyhtiöissä asunnonostajan kuluttajansuojan parantamiseksi.

FA: Olemme olleet viime vaalikaudella rakentamassa sähköistä huoneistotietojärjestelmää.

Veronkierto ja aggressiivinen verosuunnittelu

”Verovajeen pienentämiseksi laajennetaan ja vauhditetaan harmaan talouden vastaisia toimia kattavalla ohjelmalla, jonka toteuttamiseen varataan vaalikauden aikana yhteensä 20 miljoonan euron lisärahoitus.”

”Suomi jatkaa kansallisia toimia kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumiseksi erillisellä toimenpideohjelmalla, jolla laajennetaan Suomen veropohjaa ja lisätään läpinäkyvyyttä. Aggressiivisen verosuunnittelun, veronkierron ja haitallisen verokilpailun kitkeminen edellyttävät yhteistyötä niin EU-tasolla kuin laajemmin. Haitalliset verokannustimet ja muu haitallinen verokilpailu tulee tunnistaa ja niihin tulee puuttua tehokkaasti. Suomi toimii EU:ssa, OECD:ssa ja YK:ssa aktiivisesti aggressiivisen verosuunnittelun, veronkierron ja haitallisen verokilpailun hillitsemiseksi.”

FA: Pidämme tärkeänä lisäsatsauksia harmaan talouden torjuntaan. Kansainvälisen veronkierron ja aggressiivisen verosuunnittelun torjumisessa toimien on oltava globaaleja.

Hallintarekisteröityjen pörssiosakkeiden avoimuus

”Hallitus selvittää, voidaanko varmistaa, että Verohallinto saa tiedot myös suomalaisia hallintarekisteröityjä pörssiosakkeita koskevista kaupoista sekä kauppojen osapuolista. Lisäksi selvitetään, voidaanko myös pörssiyhtiöiden hallintarekisteröityjen osakkaiden tiedot asettaa saataville julkiseen rekisteriin. Selvityksen kohteena on niin ikään pankkien ja vakuutusyhtiöiden ilmoittamisvelvollisuuden laajentamisnen talousrikoksissa.”

FA: On hyvä, että talousrikollisuuden torjunnan keinoja vahvistetaan. FA on jo vuonna 2015 esittänyt hallintarekisteröityjen pörssiosakkeiden avoimuusmallia. Uusia toimenpiteitä arvioitaessa tärkeää on perinpohjainen selvittäminen sekä niiden kuuleminen, joita asia koskee. FA pitää avoimuutta tärkeänä. Asiaa selvitettäessä on kuitenkin huolehdittava, että uudet vaatimukset ovat oikeasuhteisia. Uudet vaatimukset eivät saa johtaa hallinnollisen taakan kohtuuttomaan lisääntymiseen tai kohtuuttomiin uusiin kustannuksiin saavutettavaan hyötyyn nähden.

Taloushallinnon automatisointi

”Yritysten taloushallinnossa siirrytään kohti täydellistä automatisointia ottamalla käyttöön rakenteisessa muodossa oleva sähköinen kuitti ja lasku. Verottajalle mahdollistetaan tarvittavat lainsäädännölliset ja teknologiset keinot, joilla se voi mahdollisimman automaattisesti kerätä digitaalisen alustatalouden toimijoiden tiedot verotuksen käyttöön. Hallitus selvittää arvonlisäveroilmoitusten tietosisällön laajentamista.”

”Telakoilla otetaan käyttöön rakennusalalla hyvin toiminut ja harmaata taloutta ennaltaehkäissyt veronumero, joka on toteutettu mm. FA:n ja Verkkolaskufoorumin yhteistyöllä kehitetyn ns. Työmaa-avaimen avulla. Veronumeron käyttöönoton tarvetta ja edellytyksiä kartoitetaan myös muille riskialoille, kuten matkailu- ja ravintola-alalle.”

FA: Olemme pitkään yhteistyökumppaniemme kanssa tehneet pioneerityötä taloushallinnon automatisoinnin edistämiseksi. Veronumero rakennusalalla on toteutettu mm. FA:n ja Verkkolaskufoorumin yhteistyöllä. Hyvä, että sen käyttöä laajennetaan.

Yritysvastuun sääntely

”Suomi kehittää yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa yritysvastuuta koskevaa sitovaa sääntelyä osana YK:n ja OECD:n puitteissa tapahtuvaa uudistamistyötä. Selvitetään mahdollisuutta huolellisuusvelvoitteeseen perustuvaan EU-tasoiseen yritysvastuulakiin, joka huomioi eri kokoiset yritykset ja kansainväliset arvoketjut.”

”Tehdään Suomesta yhteiskuntavastuun edelläkävijämaa. Tehdään selvitys, tavoitteena säätää yritysvastuulaki, joka perustuu yrityksille asetettavaan niin kotimaista kuin ulkomaista toimintaa koskevaan huolellisuusvelvoitteeseen. Selvitys tehdään elinkeino-, yrittäjä- ja palkansaajajärjestöjen kanssa ottaen erityisesti huomioon pk-yritysten asema. Vastaavaa tavoitetta edistetään EU:ssa.”

FA: Finanssiala on toimialana sitoutunut vastuullisuuteen liiketoiminnassaan. Olemme kannattaneet yritysvastuun vahvistamista muun elinkeinoelämän kanssa, mutta mahdollinen yritysvastuuta edistävä sääntely on toteutettava Suomea ja EU:ta laajemmassa muodossa.

Eläkejärjestelmien yhdistäminen

”Valmistellaan kunnallisen ja yksityisen sektorin eläkejärjestelmien yhdistäminen Eläkejärjestelmien erillisyys -työryhmän ehdotusten pohjalta. ”

FA: Pyrimme mukaan lainsäädäntövalmistelua tekevään työryhmään. Yksityisen sektorin vastuulle ei saa tulla lisäkustannuksia julkisen sektorin vanhoista vastuista.

Sote-uudistusta yritetään ja palvelusetelijärjestelmää uudistetaan

”Uudistetaan asiakasmaksulaki tavoitteena hoidon esteiden poistaminen ja terveyden tasa-arvon lisääminen mm. maksuttomuutta laajentamalla sekä maksuja ja maksukattoja kohtuullistamalla. Tiukennetaan hoitotakuuta perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee viikon (7pv) sisällä hoidon tarpeen arvioinnista.

”Hallitus käynnistää sote-uudistuksen valmistelun. Valmistelussa otetaan huomioon edellisten vaalikausien valmistelu ja perustuslailliset reunaehdot. Uudistus tehdään hallitusti ja vaiheistaen.”

”Maakunnat tuottavat palvelut pääosin julkisina palveluina. Yksityinen ja kolmas sektori toimivat täydentävinä palveluiden tuottajina. Kuntien osalta tämä ratkaistaan erillisen selvityksen pohjalta vuoden 2019 loppuun mennessä.”

”Hallitus valmistelee palvelusetelilain uudistuksen asiakkaiden yhdenvertaisten ja sujuvien palveluiden turvaamiseksi ja itsemääräämisoikeuden vahvistamiseksi.”

FA: Sote-uudistuksen tekeminen hallitusti ja vaiheittain on kannatettavaa. Pidämme tärkeänä, että toimivan palvelusetelijärjestelmän avulla yksityinen sektori voisi täydentää julkisen sektorin palveluntarjontaa. Paineita syntyy siitä, että hoitotakuuta tiukennetaan perusterveydenhuollossa niin, että jatkossa kiireettömässä tapauksessa hoitoon pääsee seitsemän päivän sisällä hoidon tarpeen arvioinnista. Oman rahan käyttö on mahdollistettava palvelusetelijärjestelmässä.

Elinikäinen oppiminen

”Toteutetaan parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus, jolla vastataan läpi elämän jatkuvaan tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Luodaan kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja jotta osaamisen kehittämistä ohjataan yksilön ja yhteiskunnan kannalta strategisesti.”

”Eri koulutusasteiden toimintaa, ohjausta ja rahoitusta kehitetään siten, että Suomeen syntyy kattava tarjonta työelämälähtöisiä, monimuotoisia jatkuvan oppimisen koulutuskokonaisuuksia. Laaditaan kansalliset osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen periaatteet, joiden tavoitteena on tehdä eri tavoin hankittu yksilön osaaminen näkyväksi työelämässä ja koulutusjärjestelmässä. Luodaan kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut, jotta kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja jotta osaamisen kehittämistä ohjataan yksilön ja yhteiskunnan kannalta strategisesti.”

FA: Pidämme tärkeänä, että jatkuvan oppimisen uudistuksessa otetaan vahvasti mukaan työelämälähtöisyys. Olemme esittäneet elinikäiseen oppimiseen koulutuskokonaisuuksia tutkintojen sijaan.

EU-sääntely laadukasta

”EU-sääntelyn on oltava tarkoituksenmukaista ja laadukasta. Samalla kun luodaan uutta sääntelyä, tarkastellaan kriittisesti vanhaa sääntelyä ja tarvittaessa yksinkertaistetaan sitä. Vältetään tarpeetonta hallinnollista taakkaa.”

FA: Sääntelylinjaus on FA:n linjausten mukainen.

”Suomi on sitoutunut euroalueen jäsenyyteen ja kasvu- ja vakaussopimukseen. Suomi osallistuu aktiivisesti ja suhtautuu avoimesti EMU:n kehittämiseen korostaen, että kullakin jäsenmaalla on ensisijainen vastuu omasta taloudestaan. Euromaiden talouspolitiikkojen koordinaatiota ja eurooppalaisen ohjausjakson toimintaa kehitetään. Eurooppalainen ohjausjakso on ensisijainen väline maiden välisten erojen tasaamiseksi, työllisyyden sekä sosiaalisen koheesion edistämiseksi ja euroalueen vakauden ylläpitämiseksi.”

”Suomi pitää tärkeänä, että EU-maat harjoittavat vastuullista, EU:n vakaus- ja kasvusopimusta kunnioittavaa talous- ja finanssipolitiikkaa. Sääntökehikon on mahdollistettava jäsenmaille järkevän suhdannepolitiikan harjoittaminen. ”

”Suomi toimii aktiivisesti pankkiunionin viimeistelemiseksi, huomioiden pankkien riskitasot.”

FA: EU-tavoitteet ovat pitkälti samansuuntaisia kuin finanssialan tavoitteet. FA:n mukaan EMU:n on nojattava nykyistä enemmän markkinakuriin. Jäsenmaiden omaa vastuuta on korostettava. Fiskaaliunionille ei ole tarvetta. Pankkiunionin yhteisvastuun lisäämisessä on edettävä varovasti. Yhteisen talletussuojan käyttöönotto pankkiunionissa edellyttää pankkien nykyisten ongelmien korjaamista ja riskien vähentämistä.