Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > "Harvalla on varaa olla ymmärtämättä mitään talousasioista”

"Harvalla on varaa olla ymmärtämättä mitään talousasioista”

​Keskustelun juonsi toimittaja Peter Nyman (oik). Keskustelemassa Pörssisäätiön Sari Lounasmeri, Suomen Pankin Marja Nykänen, Opetushallituksen Olli-Pekka Heinonen ja Finanssialan Piia-Noora Kauppi.

​Talousasioiden harjoittelu pitää aloittaa jo nuorella iällä, ja Suomeen tarvitaan kansallinen talousosaamisstrategia. Näin voi tiivistää pääpointit Pörssisäätiön, Suomen Pankin ja Finanssialan SuomiAreena-keskustelusta.

Valitettavasti kaikki eivät saa talouskasvatusta kotonaan. Siksi myös järjestöillä, koululla ja finanssitoimijoilla on rooli talousosaamisen kehittämisessä.

”Omille lapsilleni olen jo hyvin varhain opettanut, että oma potti kasvaa pienistä puroista. Ihan hyvin jonkinlaisen talouskasvatuksen voi aloittaa jo, kun lapsi oppii puhumaan”, sanoo Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.

”Talousasioista puhumisen voisi aloittaa jo neuvolassa”, ehdottaa Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri. ”Kohteena eivät olisi niinkään lapset vaan perheet: miten perheen taloutta hoidetaan.”

”Esikouluikäinen poikani totesi jokin aika sitten, että äiti maksaa kortilla, koska ei halua, että rahaa kuluu. Sinä päivänä meidän perheessämme alkoi talousopetus”, nauraa Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja Marja Nykänen.

Mitä taloudesta sitten pitäisi osata? Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri listaa kolme perusasiaa: henkilökohtaisen budjetin tekeminen, asuntolainen kilpailuttaminen ja jonkinlaisen sijoitussuunnitelman tekeminen.

”Mitä riskiä olen valmis ottamaan? Mitä instrumentteja ja vaihtoehtoja on? Sijoittamisen oppii tekemällä. Kannattaa lähteä liikkeelle pienillä summilla”, Lounasmeri sanoo.

Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen pitää talousosaamista kansalaistaitona. Se auttaa ymmärtämään koko yhteiskunnan toimintaa.

”Rahalla ei ole etiikkaa, vaan valintoja tekevällä ihmisellä. Valintojen ja rahan välinen suhde on kiinnostava. Talousosaamisen pitää olla kansalaistaito, jotta tämä suhde ymmärretään.”

Kova koulu

Kolme miljoonaa suomalaista ilmoittaa pelaavansa rahapelejä. Keskimääräinen peleihin käytettävä summa on 1000 euroa. Suomessa taas on 800 000 osakesijoittajaa. Pörssisäätiön Lounasmeri myöntää, että kyse on myös sijoittamisen huonosta brändäyksestä.

”Syyt olla sijoittamatta ovat yleensä rahan puute ja haluttomuus ottaa riskiä. Rahapelaamisen yleisyys kuitenkin todistaa päinvastoin. Jos pelaamiseen jää 1000 euroa vuodessa, niin selkeästi on sekä rahaa että halua riskinottoon”, Lounasmeri sanoo.

Panelistit eivät innostu ajatuksesta luoda talousosaamiselle oma oppiaine. Sen sijaan muihin aineisiin, muun muassa yhteiskuntaoppiin, tulisi lisätä talousosaamisen elementtejä.

”Talous pitäisi mieltää laajemmaksi ilmiöksi, jota voi käsitellä monessa aineessa: matematiikan tunnilla korkolaskua, äidinkielessä medialukutaitoa ja taloussanastoa…” luettelee keskustelun kommentaattorina toimiva Talousguru-kilpailun voittaja Elias Järventaus.


Keskustelun kommentaattoreina toimivat Talousguru 2019 Elias Järventaus ja Generation €uro -kisan finalisti Kaisa Hämäläinen.

Opetushallituksen Heinonen muistuttaa, että talousosaamisen oppisisältöjä on lisätty runsaasti opetussuunnitelmauudistuksessa. Taloutta käsitellään jo nyt laaja-alaisesti.

”Taloutta käsitellään jo nyt monissa oppiaineissa, kuten äidinkielessä, matematiikassa ja kotitaloudessa. Olen samaa mieltä, että talousasioiden on oltava vahvasti kouluopetuksessa sisällä ja että siitä tulee kaikkia koskeva kansalaistaito”, Heinonen sanoo.

Sekä Finanssialan Kauppi että pörssisäätiön Lounasmeri ja Suomen Pankin Nykänen peräänkuuluttavat kansallista talousosaamisstrategiaa.

”Oppisisältöjen lisääminen on erinomainen asia. Työn tulisi kuitenkin olla tavoitteellista: pitäisi määrittää, mitä kaikkea kunkin suomalaisen on hallittava missäkin iässä”, Kauppi sanoo.

Raha pyörittää maailmaa

”Olisi ihanaa olla puhumatta jatkuvasti rahasta. Valitettavasti todella harvalla on varaa olla ymmärtämättä mitään talousasioista”, huokaa Pörssisäätiön Lounasmeri.

Vanhan latteuden mukaan raha on valtaa. Valtaa voi kuitenkin käyttää myös maailman muuttamiseen paremmaksi. Säästämällä ja sijoittamalla voi kanavoida rahavirtoja haluamiinsa kohteisiin.

”Jos haluaa että säästöt kohdistuvat ympäristöystävällisiin kohteisiin, voi valita rahaston, joka sijoittaa vastuullisesti. Vaihtoehtoisesti voi rahansa laitta vaikkapa vain naisten hallinnoimiin rahastoihin”, Kauppi vinkkaa.