Finanssiala ry (FA) on jo pitkään kannattanut palvelusetelijärjestelmän yhdenmukaistamista ja kehittämistä. FA:n ja Etlan keskustelutilaisuudessa pureuduttiin ikääntyneiden hoivaan. Olisiko palveluseteli hyvä pohja yhdistää yksityinen raha yhteiskunnan kustantamaan hoivaan?
Selkeä palvelusetelijärjestelmä loisi pohjan, jolle hyvinvoinnin palveluita voisi rakentaa. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Anu Vehviläinen muistuttaa, että palvelusetelilain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan.
”Etlan julkaisemassa selvityksessä oli hyvää pohdintaa palvelusetelistä. Setelin olisi syytä olla tuloihin sidottu niin, että pienillä tuloilla palvelusetelin tarjoaman hoivan saisi halvemmalla”, Vehviläinen sanoo.
Jos palvelujen valikoimaa halutaan täydentää laajemmaksi kuin se on kunnan tuottamassa hoivassa tai palvelusetelillä mahdollista saada, lisäpalvelut voidaan Etlan selvityksen mukaan rahoittaa omien tulojen tai säästöjen ja mahdollisesti yksityisen hoivavakuutuksen maksaman korvauksen avulla.
Palvelusetelilain uudistaminen on kirjattu hallitusohjelmaan, muistuttaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Anu Vehviläinen.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVAn johtaja Emilia Kullas muistuttaa, että hoivan ongelma ei aina ole hinta vaan se, että palvelua ei ole saatavilla lainkaan. Palvelusetelijärjestelmän selkiyttäminen helpottaisi hoivamarkkinoiden luomista.
”Olemme uinuneet yksityisen varautumisen markkinoiden luomisessa vuosikausia, nyt olisi vihdoin toimittava.”
Myös oman varallisuuden käyttö eläkeajan hyvinvointiin on järkevää. Sen täytyy kuitenkin perustua vapaaehtoisuuteen.
Esimerkiksi käänteisellä asuntolainalla asunnon omistaja saa asuntonsa arvoa vastaan rahaa pankilta. Asunnon omistus- ja asumisoikeus säilyvät ennallaan. Panelistit huomauttavat, että käänteinen asuntolaina ei ole suinkaan ongelmaton.
”Kertamaksuinen eläkevakuutus olisi sikäli parempi väline, että vakuutusominaisuuden ansiosta säästöt riittävät pidempään. Se on käänteisen asuntolainan ohella hyvä tapa muuttaa omaa varallisuuttaan palvelemaan pitkälle tulevaisuuteen”, toteaa FA:n varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari.
Varallisuus ei saa vaikuttaa asiakasmaksuihin
Paneeli on yhtä mieltä siitä, että varallisuutta ei tule huomioida sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksuissa. Tuusulan senioriyhdistyksen puheenjohtaja Tuulikki Petäjäniemi kertoo, että Tuusulassa esitetään tulo- ja varallisuusrajoja sosiaalihuoltolain mukaiseen kuljetuspalveluun.
”Yhden henkilön taloudessa tuloraja olisi 1 300 euroa ja varallisuusraja 5 000 euroa. Vaihtoehtona olisi sitten tilata taksi. Kuulun ikäihmisten neuvostoon, ja vastustamme tätä päätöstä.”
Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtajan Jaakko Kianderin mielestä esitys kuulostaa huolestuttavalta. Hän kuitenkin epäilee, että paine on kova mennä siihen suuntaan, että varallisuuserot huomioitaisiin asiakasmaksuissa.
Satu Karppanen sosiaali- ja terveysministeriöstä huomauttaa, että varallisuuden huomioiminen sotii hyvinvointivaltion periaatteita vastaan.
”Se johtaisi palvelujärjestelmän entistä suurempaan eriytymiseen. Varakkaat irtautuisivat julkisesta järjestelmästä, joka jäisi sitten niille, joilla ei ole mahdollisuutta yksityisiin palveluihin. Se vaikuttaisi todennäköisesti veronmaksuhalukkuuteen.”
Palvelusetelijärjestelmän selkiyttäminen helpottaisi hoivamarkkinoiden luomista, sanoo EVAn johtaja Emilia Kullas.
Panelistit ovat yhtä mieltä myös siitä, että Iisakinkirkon tapaan rakennettu soteuudistus on saatava valmiiksi tällä hallituskaudella.
”Uudistuksiin tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja tietoa, miten päätös käyttäytyy tulevina vuosikymmeninä. Pitäisi siis pystyä hyväksymään myös epätäydellisiä ratkaisuja. Ei uudistuksesta voi tietää, miten se onnistuu. Antakaa armoa, kahdeksas hallitus, tehdään sote valmiiksi!” Vehviläinen summaa.
Etlan selvitys Yksityinen varautuminen hoivan rahoitusta täydentämässä.