Meneillään oleva pandemia onnistui lähes pysäyttämään verkostoituneen maailman. Kun maailmaa ja taloutta lähdetään nostamaan jaloilleen, tulee kysyä, millaisille jaloille se nostetaan. Valtioiden velkaantumisaste on heikentynyt, kun velat kasvavat ja bruttokansantuotteet laskevat. Kriisistä elpyminen vaatii viisautta, jota päättäjillä toivottavasti on.
Onko nyt sitten aika unohtaa pitkän aikavälin haasteet ilmastonmuutoksineen ja ikääntyvine yhteiskuntineen? Vuoden 2008 finanssikriisin seurauksena keskityttiin lyhyen aikavälin ongelmiin. Tuon lähestymistavan hintoja maksetaan edelleen. Käykö koronakriisin hoidon kanssa samalla tavalla?
Sikäli kun asia on finanssialasta kiinni, näin ei käy. Erilaiset kestävään kehitykseen liittyvät riskit ovat finanssialan riskianalyyseissä kriittinen tekijä. Ilmastonmuutoksen hillintä vaikuttaa kaikkien sijoitus- ja rahoituskohteiden tulevaisuuteen. Luonnonvaroja tuhlailevasta tuotannosta on siirryttävä tehokkaaseen kierrätystalouteen. Ihmisoikeudet eivät ole millään osa-alueella kauppatavaraa, joka voidaan unohtaa liiketoiminnan edistämisessä. Kaikki alueet luovat riskejä, jotka finanssialan on otettava huomioon päätöksenteossaan.
Kestävyys on yhteiskunnan elinehto
Finanssiala ei ole toimissaan poliittinen toimija. Se tuottaa palvelunsa yhteiskunnan hyvän edistämiseksi. Kestävyyteen liittyvät aspektit ovat yhteiskunnan kannalta elintärkeitä kysymyksiä, jolloin myös finanssialalle niiden edistäminen on itsestäänselvyys.
Finanssiala huolehtii asiakkaidensa varallisuudesta etsien niille hyvää mutta samalla turvallista tuottoa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen on hyvä esimerkki siitä, mitä tämä merkitsee. Määräykset kiristyvät ja niiden rinnalla tutkimuslaitokset ja yritykset etsivät ilmastoystävällisiä keinoja tuottaa energiaa. On selvää, että uusiin teknologioihin ja niihin panostaviin yrityksiin sisältyy huomattavia sijoitusriskejä. Samalla on vielä selvempää, että ilmastoa tuhoaviin yrityksiin sisältyy hetki hetkeltä kasvava riski, että sijoitukset niihin menettävät arvonsa. Se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin, ja tuo myöhemmin on päivä päivältä lähempänä.
Myös vakuutusala on riskin jakajana ja suurena sijoittajana keskeisessä roolissa sekä ilmastonmuutoksen torjunnassa että sen vaikutuksiin sopeutumisessa. Vakuutusala on nähnyt ilmastonmuutoksen valtavana riskinä jo 1980-luvulta asti.
Kaikessa yritystoiminnassa ja erityisesti finanssisektorilla kestävyyden huomioon ottaminen on muodostunut johdon ja yhtiön hallituksen asiaksi. Ohi ovat ajat, jolloin yrityselämä pystyi kiillottamaan julkikuvaansa kauniilla mutta sinänsä tärkeillä julistuksilla. Kestävyys on vakavasti otettavissa yrityksissä strategisen suunnittelun ydintä.
Finanssialan kannalta olennaiseksi kysymykseksi muodostuu se, miten sääntely muokkaa toimintaympäristöämme. Parhaiten finanssialan kannalta toimii sellainen suoraan saastuttavaan ja ilmastolle vahingolliseen liiketoimintaan kohdistuva sääntely, jossa saastuttaja maksaa. Hiilelle tulee saada luotettava hinta. Pitkän aikavälin sijoittamista ohjaa, jos EU:lle saadaan sitova hiilibudjetti.
Finanssialaan kohdistuvalla sääntelylläkin on merkityksensä. Se ei kuitenkaan sellaisenaan ole riittävä työkalu. Liiallisena tai huonosti suunniteltuna se voi myös heikentää finanssialan mahdollisuuksia auttaa yhteiskunnan kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Hyvillä tarkoituksilla voidaan helposti saada aikaan suurta vahinkoa. Finanssialan sääntelyllä ei kannata yrittää toteuttaa reaalitalouden muutosta ennen kuin itse reaalitaloudessa on toteutettu riittävät toimet – pelkällä finanssialan sääntelyllä sikanauta säilyy kasvisvaihtoehtoja edullisempana.