Finanssiala on täydentänyt vaalikevään tavoitteensa niin eduskunta- kuin EU-vaaleja varten. Vastuullisuustavoitteet ovat nyt aiempaa näkyvämpiä. Muutoin teemat rakentuvat kansankapitalismin ja digitaalisuuden ympärille. Suomen EU-toimilta ala vaatii pontevuutta.
Tavoitteet ovat olleet näkyvillä jo viime keväästä alkaen, mutta niitä on syksyn aikana täydennetty. FA:n hallitus tahtoi nostaa vastuullisuuden entistä vahvemmin tavoitteisiin. Finanssiala haluaa olla vastuullinen kumppani, joka on mukana parantamassa suomalaisten talousosaamista.
”Edistämme kestävää kehitystä ja olemme mukana ilmastotalkoissa. Tuemme uusia keinoja rahanpesun ja talousrikollisuuden torjuntaan”, listaa toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi alan tulevien vuosien vastuullisuustavoitteita.
Vastuullisuuden lisäksi vaalitavoitteissa isossa osassa on alan verotuksen ja sääntelyn pito vakaana ja ennakoitavana. Kotitalouksien ja yritysten rahoituksen hankintaa ei pidä vaikeuttaa uudella sääntelyllä ja taloudellisilla lisärasitteilla. Uudet rasitteet heijastuvat aina finanssialan asiakkaisiin.
Suomen suurin veronmaksaja
”Suomalaisen finanssialan yritykset ovat jo nyt Suomen suurimpia yhteisöveron maksajia. Uusilla veroilla heikennettäisiin alan mahdollisuutta tukea työllisyyttä” Kauppi toteaa.
Viime aikoina on väläytelty myös yleishyödyllisten yhdistysten verollepanoa. Samojen säännösten perusteella myöskään eläkeyhtiöt eivät maksa veroa. Jos eläkeyhtiöt laitettaisiin tulevan hallituksen aikana verolle, tarkoittaisi se merkittävää eläkemaksun nostoa sekä yrityksille että palkansaajille.
”Eläkemaksurasitus on jo nyt korkealla tasolla. Eläkeyhtiöille asetettava lisävero ei tipahtaisi valtiolle ilmaisena lounaana, vaan veron verran olisi pakko periä lisää eläkemaksuja kaikilta”, Kauppi sanoo.
EU:ssa ajettava oman vastuun linjaa
EU-asioissa Suomen on ajettava itsensä EMU:n päätöksenteon ytimeen ja korostettava jäsenmaiden omaa vastuuta taloudenpidossaan. Esimerkiksi pankkiunionin yhteisvastuun lisäämisessä Suomen on ajettava varovaisen etenemisen linjaa. Fiskaaliunionille ei ole tarvetta.
Finanssisääntelyn valmisteluun, laatuun ja ennakoitavuuteen on panostettava. Päällekkäiset ja keskenään ristiriitaiset säännökset on poistettava. Yrityksille on varattava riittävä siirtymäaika toimeenpanna muutokset.
”EU:ssa pitäisi nyt keskittyä tehokkaaseen ja yhtenäiseen sääntelyn täytäntöönpanoon. Se on johdonmukaisempaa kuin uusien säännösten luominen entisten päälle”, sanoo Finanssiala ry:n EU-asioista vastaava johtaja Mari Pekonen-Ranta.
”Odotamme innolla lähestyvää Suomen EU-puheenjohtajuuskautta. Suomella on silloin aitiopaikka päästä mukaan suunnittelemaan tulevan EU-lainsäädäntökauden linjauksia.”