Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Jarrua EU:n ylisääntelylle

Jarrua EU:n ylisääntelylle

​EU-vaalit ovat finanssialalle tärkeät, sillä suurin osa alaa koskevasta lainsäädännöstä on saanut alkunsa EU:ssa. Kaikki sääntely ei ole liiallista tai tarpeetonta. Eurooppalaisen finanssialan vakaus ja luottamuksen säilyttäminen ovat ehdottoman tärkeitä. Yhteisillä säännöillä ja niiden valvojilla on erittäin iso merkitys.

Tämän takia suomalainen finanssiala tukee euroalueen pankkiunionin rakentamista. Euroopan keskuspankin (EKP) johtama yhteinen pankkivalvonta aloittaa toimintansa ensi marraskuussa. Uudelle pankkivalvonnalle on annettava kaikki tarpeelliset työkalut, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä hyvin ja luottamuksen arvoisesti. Säännöt on vain luotava yhdessä ja läpinäkyvästi.

Tärkeä pohjatyö pankkiunionin terveelle toiminnalle on parhaillaan menossa. EKP tekee kattavaa arviota pankkien kunnosta. Pankkien elinkelpoisuus on varmistettava ennen kuin ne otetaan EKP:n valvonnan piiriin. Sairaita pankkeja ei pidä ottaa mukaan osaksi pankkiunionia. Tarvittaessa pankit on lisäpääomitettava tai muulla tavoin hoidettava kuntoon niin, että ne täyttävät asetetut vakavaraisuusvaatimukset.

Suomessa toimivat pankit ovat vastuullisia ja hyvässä kunnossa. Tämän osoittaa myös Finanssivalvonnan joulukuussa 2013 julkistama vakavaraisuusselvitys, jonka mukaan Suomen pankkisektorin riskinkantokyky on säilynyt hyvänä heikentyneestä makrotalouden kehityksestä huolimatta. Suomalaispankit täyttävät jo nyt tämän vuoden alusta alkaen asteittain voimaan tulevat uudet pankkisektorin vakavaraisuusvaatimukset.

EU-komission viime viikolla tekemä esitys pankkien rakennerajoituksiksi ei ole tarpeellinen. EU:ssa parhaillaan vireillä olevat laaja-alaiset sääntelyuudistukset on vietävä huolella päätökseen. Vasta kun niiden kokonaisvaikutukset ovat tiedossa, voidaan arvioida, tarvitaanko vielä muita uudistuksia rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi.

Yleispankkimalli on todistanut voimansa. Pankkien eriluonteisten toimintojen yhdistelmä on suojellut eurooppalaisia pankkeja kriisin aikana. Riskejä on voitu konsernitasolla viisaasti hajauttaa. Viime vuosien kriisi on osoittanut, että erilaisista vähittäis-, tukku- ja investointipankkitoiminnoista koostuvat yleispankit ovat pärjänneet vaikeissa oloissa yleisesti ottaen hyvin.

Rakennerajoitukset koituisivat pankkien asiakkaiden haitaksi, sillä ne heikentäisivät pankkien mahdollisuuksia palvella asiakkaitaan monipuolisesti ja joustavasti. Esimerkiksi markkinatakaustoiminnan eriyttäminen muusta pankkitoiminnasta vaikeuttaisi yritysten ja julkisen sektorin varainhankintaa.

Toivottavasti EU-päättäjät toimivat viisaasti eivätkä vie rakennerajoitusesitystä eteenpäin. Tällä hetkellä on olemassa suuri riski ylisääntelylle ja liian pitkälle meneville rajoituksille. Se tukahduttaa taloudellista toimeliaisuutta ja jarruttaa talouskasvua.

Ylisääntelyä on kolmenlaista. Ensinnäkin sääntelyä voidaan tuoda alueille, jotka toimivat hyvin ilman sääntelyäkin. Vaikkapa vähittäisasiakkaan pankin vaihto on hyvä esimerkki. Se toimii Suomessa hyvin, mutta siihen kaavaillaan EU-tason sääntelyä, jonka vuoksi me joutuisimme kenties luopumaan hyvin toimivasta systeemistämme.

Toinen ylisääntelyn tapa on mennä sääntelyssä liian syvälle, nippelitietoihin asti. Silloin yritysten liikkumavapaus kärsii. Mitä yksityiskohtaisemmat säännöt, sitä hankalampi niitä on maailman muuttuvissa tilanteissa noudattaa. Ennemmin kaivataan periaatteita, kuin yksityiskohtia.

Kolmas ylisääntelyn muoto on liiallinen tuijottaminen vain Eurooppaan. On hyvä luoda yhteisiä toimintaperiaatteita, mutta on muistettava, ettei Eurooppa ole koko maailma. Jos me asetamme itsellemme suuret rajoitteet vaikkapa pörssikaupan suhteen, menevät muut maanosat menojaan. Miksi sahaamme säännöillämme omaa oksaamme?

Kaikella sääntelyllä on aina maksajansa. Kasvava lisärasitus hyydyttää finanssialan mahdollisuuksia toimia talouden ja hyvinvoinnin moottorina. Tämän takia pankkeihin ja vakuutusyhtiöihin ei pidä enää kohdistaa uutta sääntelyä ja veroja, jotka lisäävät alan yritysten ja sitä kautta asiakkaiden kustannuksia. Toivottavasti tämä on EU-parlamenttiin päättäjiksi pyrkivien mielessä.

 Kirjoittaja

Piia-Noora Kauppi
Kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.
piia-noora.kauppi@finanssiala.fi
@Piianoora

 Samalta kirjoittajalta

 

 

Suomen valtiksi fiksu verojärjestelmä – tehdään verotuksesta kilpailuetuhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Tehdaan-verotuksesta-kilpailuetu.aspxSuomen valtiksi fiksu verojärjestelmä – tehdään verotuksesta kilpailuetu3.11.2017 11:24:00
Nobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Holmstrom-oli-seka-vaarassa-että-oikeassa.aspxNobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassa23.8.2017 6:19:00
Suomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Suomen-on-ryhdyttava-taas-aloitteelliseksi-EUssa.aspxSuomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssa13.4.2017 9:30:00

 Tuoreimmat

 

 

Finanssiala haluaa Suomen pysyvän EMU:n ytimessähttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Finanssiala-haluaa-Suomen-pysyvän-EMUn-ytimessä.aspxFinanssiala haluaa Suomen pysyvän EMU:n ytimessä14.12.2017 9:40:00
Maksuhäiriömerkinnät kasvussa – talousopetusta on lisättävähttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Maksuhäiriömerkinnät-kasvussa-talousopetusta-lisättävä.aspxMaksuhäiriömerkinnät kasvussa – talousopetusta on lisättävä13.12.2017 12:05:00
Oletko varjopankin asiakas – mitä sitten?http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Oletko-varjopankin-asiakas-–-mitä-sitten.aspxOletko varjopankin asiakas – mitä sitten?4.12.2017 12:50:00