Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssialan Keskusliitto > Uutismajakka > Karkaavatko rahastot Suomesta?

Karkaavatko rahastot Suomesta?

​Suomalaisten sijoitusrahastojen hallinnoimat rahastosäästöt ovat kasvaneet viime vuosina reippaasti. Rahastojen arvo on yhteensä noin 85 mrd euroa eli lähes yhtä paljon kuin suomalaisilla on asuntolainoja. Rahastot ovat olleet myös hyvä vientituote, sillä noin 20 prosenttia sijoituksista on tullut ulkomailta. Vaarana on, että hyvä kehitys pysähtyy ja Suomi muuttuu tälläkin sektorilla tytäryhtiötaloudeksi.

Euroopassa rahastoala keskittyy

Eurooppalainen sijoitusrahastoala on rakennemuutoksen kourissa. Muutaman vuoden takaisen direktiivimuutoksen myötä aiemmin pirstaleisia rakenteita yksinkertaistetaan. Tämä johtaa siihen, että useissa maissa toimivat konsernit yhdistelevät rahastojaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Myös rahastoyhtiöitä yhdistetään ja rahastojen hallinnointi keskittyy entistä harvempiin paikkoihin. Tästä on kokemusta myös Suomessa. Julkisuudessa on kerrottu Handelsbankenin siirtävän loppuvuoden aikana suomalaisten rahastojensa hallinnoinnin Ruotsiin.
 
Rahastoyhtiöt tekevät yhdistämispäätöksiä omista liiketoimintalähtökohdistaan. Tärkeää osaa päätöksenteossa näyttelee kunkin maan kansallinen sääntely ja valvontaviranomaisten toiminta myytäessä rahastoja moniin maihin. Suomessa moni asia on kunnossa ja rahastosääntelyä on aktiivisesti kehitetty. Tietyt suomalaisen rahastosääntelyn vaatimukset kuitenkin vaikeuttavat kotimaisten rahastojen kilpailua ulkomaisten kanssa. Erityisesti ulkomaisten omistajien kohtelua koskevia säännöksiä pitäisi kiireellisesti kehittää, jotta ala menestyisi myös jatkossa.

Suomalainen sääntely ei tue rahastojen myyntiä ulkomaillevirta_jari_kasvo.jpg

Nykyisen lainsäädäntömme vaatimukset vaikeuttavat rahastojen myyntiä ulkomaisille sijoittajille. Pääosin kansallisia markkinoita varten luodussa sääntelyssä rahastoon sijoittaneista omistajista on pidettävä osuudenomistajarekisteriä, jossa kukin sijoittaja merkitään suoraan rahastoyhtiön ylläpitämään rekisteriin. Menestyksekäs toiminta ulkomaisten tahojen kanssa edellyttäisi, että omistajien sijaan rekisteriin voitaisiin merkitä sijoittajan puolesta toimiva omaisuudenhoitaja, välittäjä tai muu asiakkaan asioita hoitava taho. Käytännössä nämä tahot olisivat ulkomaisia pankkeja, arvopaperinvälittäjiä tai omaisuudenhoitajia, jotka omassa maassaan saadun toimiluvan ja viranomaisvalvonnan perusteella hoitavat omia asiakkaitaan. Sijoitusrahastolaki periaatteessa mahdollistaa tällaisen menettelyn nytkin, mutta säännösten yksityiskohtaiset vaatimukset eivät sovi käytännön toimintaan.
 
Keskeinen ongelma on, että nykysääntelyn mukaan omaisuudenhoitajan tai sijoitusneuvojan on ilmoitettava asiakkaansa henkilöllisyys suoraan suomalaiselle rahastoyhtiölle, joka käytännössä harjoittaa kilpailevaa toimintaa. Tämä vaatimus tulisikin poistaa, sillä ulkomaisen toimijan kotipaikan lainsäädäntö yleensä suojaa asiakkaan yksityisyyttä niin, että asiakastietojen luovuttaminen on lähtökohtaisesti kielletty. On syytä korostaa, että ongelma liittyy nimenomaan tietojen toimittamiseen yksityiselle toimijalle, viranomaiset saavat tarvitsemansa omistajatiedot aina.
 
Nykyinen sääntely johtaa kahdenlaiseen ongelmaan. Toisaalta kotimaisten rahastojen myynti ulkomaille on vaikeaa, sillä tiukassa kilpailussa asiakas päätyy usein ulkomaiseen rahastoon, jonka merkintämenettely vastaa eurooppalaista normia. Toinen ongelma on rakenteiden yksinkertaistaminen. Kun toimintoja keskitetään, rahastoyhtiöiden sijaintipaikaksi valikoituu usein Suomen poikkeavan lainsäädännön vuoksi jokin kilpailijamaa. Samalla menetämme kotimaiset sijoitukset ulkomaisiin rahastoihin.  Loppuvuoden 2014 aikana Suomesta siirtyy muihin Pohjoismaihin usean miljardin euron arvoista rahastoja. Jatkossa myös Luxemburgiin siirtyminen voi olla houkutteleva vaihtoehto, sillä korkein hallinto-oikeus antoi hiljattain ratkaisun, jonka mukaan suomalaisen rahaston yhdistämistä luxemburgilaiseen rahastoon ei katsota verotuksessa rahasto-osuuden luovutukseksi.

Rahasto-osuuksien rekisteröinti eroaa osakeomistusten hallintarekisteröinnistä

Rahasto-osuuksien rekisteröinnissä on osittain kyse samasta asiasta kuin osakeomistusten hallintarekisteröinnissä. Todellisen asiakkaan henkilöllisyyden sijaan rekisterissä on asiakasta edustava omaisuudenhoitaja tai välittäjä. Rekistereissä on kuitenkin isoja periaatteellisia eroja. Rahastojen osalta ei ole kyse pörssiyhtiöiden omistuksen läpinäkyvyydestä tai vallankäytöstä.
 
Rahastoliiketoiminnassa pörssiyhtiön omistajana on sijoitusrahasto, jonka puolesta osakkeiden tuottamaa päätösvaltaa käyttää rahastoyhtiö. Rahastosijoittajalla ei ole vaikutusvaltaa kohdeyhtiöön tai rahaston sijoituspäätöksiin. Rahastojen osuusrekisteri ei ole listayhtiön osakerekisterin tyyppinen julkinen luettelo, vaan rahastoyhtiön asiakasrekisteri, kuten esimerkiksi pankissa tallettajat tai vakuutusyhtiössä vakuutuksenottajat.
 
Myös rahastojen toiminta yli rajan on luonteeltaan erilaista kuin pörssiyhtiöissä. Eri rahastojen yhdistäminen on nopeaa ja yksinkertaista. Rahastojen yhdistämisestä päättää rahastoyhtiö. Valvontaviranomaisen hyväksynnän jälkeen muutokset tulevat voimaan ilman, että niihin tarvitaan osuudenomistajan hyväksyntää. Jos suomalainen rahasto yhdistyy ulkomaiseen rahastoon, niin siitä tulee ulkomainen rahasto ja sijoittaja omistaa jatkossa ulkomaisen rahaston osuuksia. Rahaston osuuden-omistajalla ei ole pörssiosakkeiden arvo-osuusjärjestelmän kaltaista mahdollisuutta valita, mihin hänen omistuksensa on rekisteröity.
 
Rahasto-osuuden merkintä eroaa osakekaupasta myös siinä, että kauppaa ei käydä pörssissä. Rahastoissa osuuksia merkitään (ostetaan) suoraan rahastoyhtiöltä ja vastaavasti lunastetaan (myydään) suoraan rahastoyhtiöltä. Osuuden hinta määräytyy rahastoyhtiön objektiivisesti laskeman osuuden nettoarvon perusteella. Kaupankäynnin käytännön toteuttamiseksi on kuitenkin syntynyt erilaisia käytännön vaihdantaa hoitavia kauppapaikkoja (engl. platform). Niiden toiminta pohjautuu yleiseurooppalaisiin normeihin ja kauppatapoihin. Suomalaisten rahastojen kauppa niissä on rahasto-osuuksien erilaisen rekisteröintisääntelyn vuoksi käytännössä mahdotonta.

 Kirjoittaja

Jari Virta
Kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton johtava lakimies.
jari.virta@finanssiala.fi
JariV8

 Samalta kirjoittajalta

 

 

Kaappi-indeksointia ei ole helppo arvioidahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Kaappi_indeksointia_ei_ole_helppo_arvioida.aspxKaappi-indeksointia ei ole helppo arvioida16.3.2016 6:00:00
Onko rahaston kotimaalla väliä?http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Onko_rahaston_kotimaalla_valia.aspxOnko rahaston kotimaalla väliä?18.3.2015 12:55:00
Sijoitusrahastoja kannustetaan ja kuristetaan samaan aikaanhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Sijoitusrahastoja-kannustetaan-ja-kuristetaan-samaan-aikaan.aspxSijoitusrahastoja kannustetaan ja kuristetaan samaan aikaan31.10.2013 4:15:00

 Tuoreimmat

 

 

Talousguru bloggaa: Nuorten ääni kuuluviin taloudessahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Nuorten-aani-kuuluviin-taloudessa.aspxTalousguru bloggaa: Nuorten ääni kuuluviin taloudessa19.4.2017 11:25:00
Suomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Suomen-on-ryhdyttava-taas-aloitteelliseksi-EUssa.aspxSuomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssa13.4.2017 9:30:00
Euroopan paras työelämä syntyy yhteisvoiminhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Euroopan-paras-tyoelama-syntyy-yhteisvoimin.aspxEuroopan paras työelämä syntyy yhteisvoimin7.4.2017 5:51:00