Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Kolumni: Luotonantokyvyn säilyminen Suomen talouden a ja o

Kolumni: Luotonantokyvyn säilyminen Suomen talouden a ja o

Maailmantalouden tila on viimepäivinä synkentynyt nopeaa vauhtia. Tilanne on vakava, mutta syksyn 2008 toisinnosta ei sittenkään voi vielä puhua.

Huolestuttavaa on, että pankkien varainhankinta on vaikeutunut euroalueella. Tätä kuvastaa muun muassa se, että pankkien toisilleen antamien vakuudellisten ja vakuudettomien lainojen korkoero on kasvanut. Ongelmat koskevat ennen kaikkea etelä- ja keskieurooppalaisia pankkeja. Pitkäaikaisen rahoituksen saanti on kuitenkin vaikeutunut yleisesti.

Vaikka euroalueen pankkijärjestelmässä on likviditeettiä runsaasti, se ei liiku pankkien välillä riittävän jouhevasti. Epäluottamuksen ja epävarmuuden ilmapiirissä moni pankki tallettaakin ylimääräisen likviditeettinsä mieluummin keskuspankkiin kuin lainaa sen toiselle pankille. Kansantalouden näkökulmasta olisi nyt ensiarvoisen tärkeää, että pankkien luotonantokyky säilyisi kohtuullisena.

Suomen kokonaistuotanto supistui finanssikriisin myötä yli 8 prosenttia vuonna 2009. Pudotusta vaimensi se, että suomalainen finanssisektori oli hyvässä kunnossa ja se pystyi tukemaan taloutta monin tavoin. Suomessa toimivien pankkien ja vakuutusyhtiöiden vakavaraisuus on edelleen vahva, ja pankit pystyvät myös nyt luotottamaan niin yrityksiä kuin kotitalouksiakin.

Rahoituksen hinta on kuitenkin nousussa. Pankkien oma varainhankinta on kallistunut ja samaan aikaan uudet vakavaraisuus- ja maksuvalmiussäännökset ovat lisäämässä pankkien kustannuksia myös Suomessa. Tämä luo korotuspaineita asiakkailta perittäviin luottokorkoihin. Myös pankkien luotonantokyky voi väliaikaisesti heikentyä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että lainoitettavien yritysten riskejä arvioidaan hyvin tarkkaan.

Luottomarkkinoiden ongelma Suomessa ei kuitenkaan ole tarjonta vaan kysyntä. Yritysluottojen kasvuvauhti on ollut jo jonkin aikaa vaimea. Aivan viime aikoina yritysten luottamus talouteen on heikentynyt selvästi ja investointihalukkuus on karisemassa. Monet yritykset myös varautuvat huonompiin aikoihin vahvistamalla omaa rahoitusasemaansa.

Vaikeina aikoina olisi hyvin tärkeää, ettei pankkeja rasitettaisi uusilla veroilla ja maksuilla, sillä niiden kansantaloudelliset kustannukset saattavat ylittää selvästi julkiselle taloudelle kertyvät tuotot. Suomessa pankkien merkitys etenkin pienten ja keskisuurten yritysten luotottajina on huomattava. Pankkien luotonantokyvyn heikentymisen vaikutukset meillä olisivatkin todennäköisesti monia muita maita suuremmat.

Euroalueen tämänhetkiset ongelmat ovat suuria, mutta niitä ei pidä yliarvioida. Suomessa hallituksen olisi syytä panostaa ennen kaikkea kestävien ratkaisujen löytämiseen yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa. Samalla on tärkeää pitää huolta omasta taloudesta, muun muassa sen rakenteista ja julkisen talouden kestävyydestä. Suomen hyvinvointi ja talouskasvu ovat vahvasti sidoksissa euroalueen menestykseen. Euroalueen taantuma hävittäisi Suomestakin työpaikkoja ja lisäisi pahoinvointia monella tapaa.

Piia-Noora Kauppi

Kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.

 Kirjoittaja

Piia-Noora Kauppi

Kirjoittaja on Finanssiala ry:n toimitusjohtaja

piia-noora.kauppi@finanssiala.fi
@Piianoora

 Samalta kirjoittajalta

 

 

Nobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Holmstrom-oli-seka-vaarassa-että-oikeassa.aspxNobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassa23.8.2017 6:19:00
Suomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Suomen-on-ryhdyttava-taas-aloitteelliseksi-EUssa.aspxSuomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssa13.4.2017 9:30:00
Eipä hötkyillä – asuntoluototus vakaalla pohjallahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Eipa-hotkyilla-asuntoluototus-vakaalla-pohjalla.aspxEipä hötkyillä – asuntoluototus vakaalla pohjalla30.3.2017 5:56:00

 Tuoreimmat

 

 

Nobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Holmstrom-oli-seka-vaarassa-että-oikeassa.aspxNobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassa23.8.2017 6:19:00
Käteisestä viikkorahasta on aika luopuahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Kateisesta_viikkorahasta_on_aika_luopua.aspxKäteisestä viikkorahasta on aika luopua21.8.2017 5:30:00
Karkottaako liika sliippaus sijoitusasiakkaita?http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Karkottaako_liika_sliippaus_sijoitusasiakkaita.aspxKarkottaako liika sliippaus sijoitusasiakkaita?14.8.2017 10:36:00