Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Kotitalouksien asuntolainamäärien kasvu taittunut

Kotitalouksien asuntolainamäärien kasvu taittunut

Kotitalouksien asuntolainamäärien kasvu on taittunut. Asuntolainamäärät ovat pienentyneet lähes koko Suomessa. Samaan aikaan kuluttajien rahatilanne on säilynyt hyvänä ja riskeihin varaudutaan säästämällä. Finanssialan Keskusliiton tuoreen kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksamistapojen muutoksia selvittelevän tuoreen tutkimuksen tulokset julkistettiin tänään. Alkukesästä tehtyyn haastatteluun vastasi 2500 suomalaista eri puolilta Suomea.

​Asuntolainojen keskikoon kasvu on kääntynyt laskuun. Suurimpien asuntolainojen osuus on laskenut edellisestä vuonna 2014 tehdystä tutkimuksesta. Sen sijaan keskikokoisten asuntolainojen osuus on kasvanut. Euromäärältään suurimpia asuntolainoja ottavat perheet, joissa on pikkulapsia. Kotitalouksien keskimääräinen asuntolaina on 85 700 euroa, pääkaupunkiseudulla hieman enemmän.

”Asuntolainamäärien kasvun kääntyminen heijastelee yleistä varovaisuutta asuntolainamarkkinoilla tai omassa taloudessa. Pitkään alhaalla pysynyt korkotaso on pienentänyt lainanhoidon kuluja. Huolimatta asuntolainojen keskikoon kasvamisesta vuodesta 2006 alkaen, lainanhoitomenojen osuus käteen jäävistä tuloista on pysynyt ennallaan”, toteaa analyytikko Valtteri Vuorio Finanssialan Keskusliitosta.

Lainojen lyhennyksiin ja korkoihin kuluu lainanottajalta keskimäärin 21 prosenttia kuukaudessa käteen jäävistä tuloista. Suurin osa (71 %) suomalaisista lainanottajista maksaa lainansa alkuperäisen maksusuunnitelman mukaan.
Korkojen nousuun varautuminen nähdään tarpeellisena. Peräti 72 prosenttia asuntoluottoa ottaneista suomalaisista varautuu siihen. Yleisin varautumiskeino on säästäminen. Toiseksi yleisimmin asuntolainaan liittyviin riskeihin varaudutaan lainaturvavakuutuksella tai muilla vakuutuksilla. Kasvava osuus suomalaisista huomioi mahdollisen koron nousun jo lainaa hakiessa.

Taloudellista puskuria kasvatetaan pahan päivän varalle

Kuluttajien kiinnostus säästämistä ja sijoittamista kohtaan jatkuu vahvana ja kiinnostus taloudellisen etupuskurin kasvattamiseen pahan päivän varalle on lisääntynyt. Joka toinen suomalainen arvioi omaan talouteensa kohdistuvan riskejä. Suurin uhka on tulojen lasku. Toisena ja myös kasvaneena uhkana on työttömyys. Myös säästöjen tai sijoitusten sekä asunnon arvon lasku koetaan aiempaa useammin riskitekijänä.

Tällä hetkellä 60 prosentilla suomalaisista on säästettynä tai sijoitettuna varoja johonkin kohteeseen. Erityisesti säästö- ja sijoitustilit kiinnostavat alhaisesta korkotasosta huolimatta. Rahastosäästäminen on pankkitalletusten jälkeen seuraavaksi suosituin säästömuoto ja sen suosio on kasvanut viime vuosina säästökohteista eniten. Osakesäästämisen suosio on sen sijaan laskenut.

Tärkeimpinä kriteereinä säästämis- ja sijoituskohteiden valinnassa nähdään turvallisuus, riskittömyys ja vaivattomuus. Sijoituskohteen vastuullisuuden merkitys on kasvanut selvästi. Vajaa puolet (46 %) suomalaisista aikoo säästää tai sijoittaa varoja seuraavan vuoden aikana.

Kuluttajat ovat suunnitelmallisia oman talouden hoidossa ja säästöpuskuria pahemman päivän varalle löytyy. Valtaosa suomalaisista seuraa omia menojaan. Vuoden tai sitä pidemmällä aikavälillä talousasioitaan suunnittelevien kotitalouksien osuus on lisäksi kasvanut. Lainanottajat suunnittelevat talouttaan pisimmälle.
”Suurimmalla osalla suomalaisista tulot ovat menoja suuremmat. Kuitenkin niiden osuus, joilla menoerät ovat kasvaneet tuloja suuremmaksi, on hieman kasvanut. He selviävät kuitenkin kasvaneista menoista valtaosin säästöillään”, Valtteri Vuorio arvio.