Kuntaeläkkeiden rahoitusmallit saatava lainmukaisiksi ja tasapuolisiksi

Valtiovarainministeriö julkisti hiljattain Jukka Ahtelan selvityksen kuntaeläkkeiden rahoituksesta. Finanssialan Keskusliitto kaipaa eläkesektorille huomattavaa pelisääntöjen selkiyttämistä.

”Ahtelan selvitys on tasapainoinen kuvaus kuntaeläkkeistä ja niiden rahoituksen ongelmista. Vaikka FK oli yksi selvityksen lausunnonantajista, mielestämme lausuntoja pyydettiin alun pitäen turhan suppealta joukolta”, varatoimitusjohtaja Esko Kivisaari FK:sta toteaa. Kivisaaren mukaan vallitsevien eläkejärjestelmien ei tulisi määritellä sitä, miten palvelut parhaiten toteutetaan. Järjestelmän kestävyyden kannalta olennaista on palveluiden kustannustehokkuus. Eläkkeiden pitää olla turvattuja niin kunnan kuin yksityisenkin palveluksessa toimiville. ”Suomalaisen työeläkejärjestelmän tehtävänä on eläkkeiden turvaaminen. Sitä pitää kehittää eläkepoliittisin perustein eikä kuntatalouden ehdoilla”, Kivisaari muistuttaa.

KEVAn muuttuminen työeläkeyhtiöksi vaatisi harkintaa

Ahtela ehdotti selvityksessään muun muassa mahdollisuutta muuttaa KEVA työeläkeyhtiöksi, joka kilpailisi tasapuolisesti muiden työeläkeyhtiöiden kanssa. FK edustaa yksityisen sektorin työeläkevakuutusyhtiöitä ja pitää Ahtelan ehdotusta mielenkiintoisena avauksena. ”Työeläkeyhtiöt on kuitenkin kytkettävä laajasti tällaisen uudistuksen valmisteluun”, Kivisaari muistuttaa. Ahtela ehdottaa muun muassa mallia, jossa KEVAsta erotetaan historiasta tiettyyn määrään vastuussa oleva osa erilliseksi laitokseksi ja loppua hoitaisi muodostettava uusi työeläkevakuutusyhtiö. ”Malli on sinänsä tervetullutta kilpailun lisäämistä, mutta sen toteuttaminen vaatii huolellista valmistelua”, Esko Kivisaari arvioi.

Kilpailuneutraliteetti ei nykyisellään toteudu

Hankintalaki ja kilpailuoikeudelliset seikat tekevät KEVAn nykyisestä roolista pulmallisen. KEVA markkinoi itseään kunnallisille yhtiöille tahona, jolta työeläkkeet voi hankkia suoraan ilman kilpailutusta. ”Tällä hetkellä mikäli hankinta jätetään kilpailuttamatta ilman säädettyä poikkeusperustetta, on kyseessä laiton suorahankinta”, Kivisaari toteaa. Hankintalain ja EU-säännösten vastainen sääntely voivat aiheuttaa suuria riskejä KEVAlle, kunnille ja niiden konserniyhtiöille. Tällä hetkellä työeläkevakuutuksia ohjataan KEVAlle käytännössä kuntakonsernin omistajaohjaussääntöjen perusteella. FK:n mielestä konserniohjeella ei voi sivuuttaa lainsäädäntöä. Hankintalainsäädännön reunaehdot, velvoitteet ja rajoitteet on tiukasti otettava huomioon. Nykyinen omistajaohjaus on FK:n mielestä kilpailuneutraliteetin vastaista.

Pelisäännöt yhtenäisiksi

Ahtelan selvityksessä asetetaan tavoitteeksi kaikille yhtäläiset, selkeät ja ennustettavat menettelytavat tilanteisiin, joissa kunnalliset yhtiöt päättävät eläkevakuutuksistaan. FK:n mukaan on epäasiallista, että eläketurvan toteuttajaa valitessaan työnantaja voi nykyisellään valita myös sen, mitä lakia kyseisen työnantajan palveluksessa olevien työntekijöden lakisääteisessä eläketurvassa noudatetaan. Esko Kivisaari muistuttaa, että kunnan antama tuki kuuluu EU:n valtiontukisäännösten vastaiseen kiellettyyn tukeen. EU on kieltänyt valtiontuen kaltaiset tuet ja edut, joita annetaan yksittäisille taloudellisille toimijoille ja tuotannonaloille. Tällä hetkellä KEVAn eläkemenoperusteisella maksulla (n. 7%) katetaan se osa kunnallisen eläkejärjestelmän rahoitustarpeesta, joka ylittää palkkaperusteisen ja varhaiseläkeperusteisen maksun tuoton. Kunnallisten yhtiöiden osalta tämä maksu jää siis kuntien maksettavaksi.