Finanssivalvonta (Fiva) on vuoden lopuksi päättänyt pitää lainakaton ja muuttuvan lisäpääomavaatimuksen ennallaan. Finanssiala ry (FA) pitää päätöstä oikeana. Fivan mielestä mitkään mittarit eivät viittaa sellaiseen rahoitusjärjestelmän riskien kasvuun, joka edellyttäisi muuttuvan lisäpääomavaatimuksen kasvattamista.
Fiva on kiristänyt makrovakauspolitiikkaa tänä vuonna useaan otteeseen. Suomessa on nyt otettu käyttöön suurin osa laissa määritellyistä makrovakausvälineistä.
Maaliskuussa muiden kuin ensiasunnonostajien enimmäisluototussuhde kiristyi viidellä prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Kesäkuussa Fiva asetti luottolaitoksille järjestelmäriskipuskurin ja suuremmille luottolaitoksille luottolaitoskohtaiset lisäpääomavaatimukset. Lisäksi vuoden alussa tuli voimaan päätös asuntolainojen 15 prosentin riskipainolattiasta.
”Oli Fivalta oikea päätös olla tekemättä enää lisäkiristyksiä. Talouden noususuhdanteen huippu on ohitettu, ja asuntomarkkinoilla on jo merkkejä vauhdin hidastumisesta”, toteaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila. Lisätietoja FA:n makrovakauskannanotosta.
Nordean merkittävyysluokitus laski
Fiva lisäksi päätti, että Nordeaa ei enää määritetä maailmanlaajuisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäväksi luottolaitokseksi (G-SII). Päätös tulee voimaan vuoden 2020 alusta.
Päätös ei vaikuta Nordean vakavaraisuusvaatimukseen, sillä makrovakaudellisista syistä asetettavista lisäpääomavaatimuksista sovelletaan vain korkeinta. Nordean lisäpääomavaatimus siis nousee ensi vuoden alussa kahteen prosenttiin ja heinäkuun alussa 2019 kolmeen prosenttiin.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
