Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Lait tehtävä yhdessä eikä virkamiestyönä

Lait tehtävä yhdessä eikä virkamiestyönä

​Lainvalmistelun tasosta ja kiireestä on maristu eduskunnassa ja asiantuntijoiden voimin lähes koko vaalikauden ajan. Päivittäin lainvalmistelun kanssa tekemisissä olevan finanssialan edunvalvojan on valitettavan helppo yhtyä kuoroon.

Suuri osa kiharaisesta finanssilainsäädännöstä on peräisin EU-tasolta Brysselistä. Sieltä tulevaan lainsäädäntötulvaan liittyy muitakin ongelmia kuin se, että sääntelyssä perässä pysyminen vaatii alan yrityksissä valtaisasti aikaa ja ponnisteluja.

EU-tason lait joudutaan usein hyväksymään suomalaiseen lainsäädäntöön niin kireässä aikataulussa, ettei lopullisen määräyksen tarkka sisältö ole edes selvillä. Enää pitkiin aikoihin Euroopan parlamentin hyväksymät direktiivit eivät ole olleet se viimeinen sana lainsäädännössä. Komissio antaa yleensä täydentäviä ja yksityiskohtaisempia säädöksiä täsmentämään alkuperäistä lakia. Säädösten aikataulu on monesti niin kireä, ettei niiden sisältöön ole aikaa kunnolla reagoida.

Hyvä esimerkki on vakuutusten tarjoamista koskevan direktiivin (IDD) täydentävät säädökset. Ne saattavat valmistua vasta sen jälkeen, kun kotimainen lainsäädäntö on jo voimassa. Säädökset sisältävät olennaisia säännöksiä vakuutusalan valmistautumisesta, henkilöiden kouluttamisesta, it-järjestelmistä ja tuotemateriaaleista. "Tällaiseen liikkuvaan junaan on äärimmäisen vaikea hypätä, vaikka hyvää tahtoa olisikin", sanoo Finanssiala ry:n vt toimitusjohtaja Esko Kivisaari.

Lainvalmistelua vaivaa myös selkeä resurssipula. Kun EU-säännöksiä viedään kotimaiseen lainsäädäntöön, ei ministeriöiden virkamiehistö tahdo riittää prosessin menestykselliseen maaliin vientiin. Lisäksi virkamiesten osaaminen ja toimialan tuntemus ei ole riittävän hyvää. Ja vanhan virkamiehen hyveen soisi olevan kunniassa edelleen – virkamiehelle on nöyryytys joutua ongelmiin valiokuntavaiheessa.

Asia olisi korjattavissa, jos lakien valmistelu aloitettaisiin aiemmin ja nykyistä laajapohjaisemmin eri sidosryhmien kanssa. "Meillä etujärjestöillä on paljon asiantuntemusta, jota soisi hyödynnettävän yhdessä ministeriöiden virkamiesten kanssa", Kivisaari muistuttaa.

Myös lainsäädäntötutkimuksen professori Anssi Keinänen Itä-Suomen yliopistosta nosti Ylen haastattelussa elokuussa esiin, että etujärjestöissä on tärkeää lainvalmisteluprosessien ja argumentoinnin tuntemusta. Etujärjestöjen tehtävänä on tuoda julki omat tarpeensa ja näkemyksensä siitä, miten yhteiskuntaa kannattaisi kehittää. Ne olisi hyvä ottaa huomioon lakeja valmisteltaessa.