Matkalle tarvitaan vakuutus – valtio ei riennä hätiin

Matkailija
on ulkomailla aina itse vastuussa itsestään. Siksi matkasairaudet ja -tapaturmat
korvaava matkavakuutus on tarpeellinen aina, kun matkustaa. Myös ulkoministeriö
suosittelee yksityisen matkavakuutuksen ottamista, sillä EU:n alueella
käytettävä eurooppalainen sairaanhoitokortti ei kata erityishoidon tai
kotiutusta vaativien sairaus- ja kuolemantapauksien kuluja.

Jopa kolmanneksella Finanssialan Keskusliiton (FK) Vakuutustutkimukseen vastanneista on virheellinen käsitys, että vakavassa sairaus- tai kuolemantapauksessa potilas kyyditään kotimaahan valtion laskuun.

”Valtion eli veronmaksajien tehtävänä ei ole maksaa pulaan joutuneiden hoito- tai muita kuluja eikä vainajien kotiuttamiseen liittyviä kustannuksia. Näitä ei-toivottuja tilanteita varten on jokaisen matkustajan omalla vastuulla hankkia kattava matkavakuutus,” kiteyttää FK:n johtaja Risto Karhunen.Matkavakuutus.jpg

FK:n verkkotoimittaja Jussi Karhunen sai itse tuta, millaista on katkaista eturistiside Alpeilla ilman matkavakuutusta. ”Tämä on tarina suutarin lapsesta ilman kenkiä,” Karhunen kiteyttää tarinassaan, joka on luettavissa verkkosivuillamme.

Karhunen selvisi turmastaan satasten laskulla. Huonommalla tuurilla sairaala- ja hoitokulut tai kotiin kuljetuksen kustannukset voivat nousta kymmeniin tai jopa satoihintuhansiin euroihin. Ilman kattavaa matkavakuutusta monen on mahdotonta selvitä tuollaisista summista.

FK:n Vakuutustutkimuksen mukaan ihmiset ovatkin tiedostaneet matkavakuutuksen tärkeyden. Suomalaisista 89 prosentilla on aina matkustaessaan henkilövahingot korvaava matkavakuutus. Vakuutusten sisältöön ja ehtoihin kannattaa tutustua etukäteen ja varmistaa, että vakuutusturva on riittävä.

”On pidettävä huolta, että matkavakuutus on oikeanlainen. Oletko menossa tavallista riskialttiimmalle alueelle? Entä aiotko harrastaa jotakin riskialtista urheilulajia, kuten vuorikiipeilyä tai sukellusta? Muista tarkastaa vakuutusehtojen kattavuus”, muistuttaa ulkoministeriön matkustusturvallisuuden vastuuvirkamies Iiris Strandman.

Edustustot eivät ole vippikassoja

Suomen edustustojen velvollisuutena on neuvoa, ohjata ja auttaa konsulipalvelun saajaa edistämään omatoimisesti asiaansa. Edustustot palvelevat myös hädänalaiseen asemaan ulkomailla joutuneita suomalaisia. Ne eivät kuitenkaan ole vippikassoja eivätkä laskujen maksajia. Ulkoministeriön tilastojen mukaan ulkomailla sairastuneista ja tapaturmaan tai onnettomuuteen joutuneista edustustojen apua tarvitsi viime vuonna 1175 suomalaista.

”Vakuutuksen ulkopuoliset kulut peritään aina matkustajalta. Valtio ei korvaa esimerkiksi sairaalamaksuja tai hotellikuluja,” Strandman teroittaa.