Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Miksi finanssiala kannattaa hallintarekisteriä? - Osa I

Miksi finanssiala kannattaa hallintarekisteriä? - Osa I

​Finanssiala kannattaa valtiovarainministeriön työryhmän ehdotuksia, joilla suomalainen arvopaperien hallintajärjestelmä saatetaan yhteensopivaksi EU:n arvopaperikeskusasetuksen ja Euroopan Keskuspankin TARGET2 Securities-hankkeen järjestelmän kanssa. Näissä jutuissa kerrotaan, miksi finanssiala kannattaa hallintarekisterikiellon poistamista. Ensimmäisessä osassa kuvataan, miten kilpailun avaaminen muuttaa arvopaperikaupan selvitys- ja säilytysjärjestelmiä ja mistä markkinat jäisivät paitsi, jos muutokset laiminlyötäisiin.
Kansallista hallintarekisterikeskustelua on viime päivinä käyty kiihkeissä, joskin hyvin mustavalkoisissa tunnelmissa. Niin sanottu ”eurooppalainen iso kuva” on jätetty osin tarkoitushakuisesti vähälle huomiolle, vaikka meneillään olevaa uudistusta ja sen hyötyjä voisi verrata esimerkiksi kansallisten telemonopolien purkamiseen tai yhtenäiseen euromaksualue SEPAan.
 
Koko hallintarekisterikeskustelun taustana on pyrkimys luoda EU:hun tiivis ja esteetön sisämarkkina-alue. Pörssikauppa vapautettiin kilpailulle jo vuonna 2007 voimaan tulleella rahoitusvälineiden markkinat (MiFID)-direktiivillä, mutta kauppojen selvitys- ja säilytystoiminnot noudattelevat edelleen kansallisia rajoja. EU:n alueella toimii kaikkiaan 30 kansallista arvopaperikeskusta, jotka nauttivat usein lainsäädännöllä suojatusta monopoliasemasta. Näin asia on myös Suomessa.

Eurooppalainen arvopaperiputkisto muuttuu kokonaan

Kotimaisessa hallintarekisterikeskustelussa voidaan havaita impivaaralaisia sävyjä, sillä EU:n arvopaperikeskusasetus ja TARGET2 Securities (T2S) mullistavat seuraavina vuosina eurooppalaisen kauppaselvityksen eli post-trade-markkinan kokonaisuudessaan. Staattisena arvopaperikaupan ”putkimiesosastona” pidetty selvitys- ja säilytystoiminta on dynaamisten muutosten kourissa.
 
T2S on Euroopan keskuspankin yhteydessä toimiva tekninen alusta, johon liittyvät arvopaperikeskukset ulkoistavat arvopaperi- ja rahatilinsä. Raja-aidat kotimaisen ja ulkomaisen kauppaselvityksen välillä kaatuvat.
 
Järjestelmä otetaan käyttöön neljässä siirtymäaallossa vuosina 2015–2017 ja sen myötä kauppaselvitys tapahtuu turvallisesti keskuspankkirahassa. Tällä hetkellä selvitystä tehdään myös liikepankkirahassa. Keskuspankkirahaselvitys poistaa systeemiriskiä, sillä erityisesti suuria arvopaperimääriä toimijalta toiselle useiden välikäsien kautta siirrettäessä on olemassa riski välittäjän kaatumisesta kesken transaktion.
 
Asetuksen myötä arvopaperikeskukset linkittyvät yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Kotimainen ja rajat ylittävä kauppaselvitys noudattavat samoja sääntöjä, jolloin ulkomaisiin arvopapereihin sijoittaminen muodostuu halvemmaksi ja luotettavammaksi.
 
EU:n arvopaperikeskusasetus puolestaan antaa oikeudelliset puitteet T2S-järjestelmälle. Arvopaperikeskukset saavat samantyyppisen europassin, millä esimerkiksi pankit ja sijoituspalveluyritykset toimivat. Yhden toimiluvan periaatteella ne saavat tarjota palveluita kaikkialla EU:n alueella jo suoraan rajan yli tai sivuliikkeitä perustamalla.
 
T2S:n myötä vanhat sekä kokonaan uudentyyppiset arvopaperikeskukset voivat tulla uusille markkinoille, esimerkiksi Suomeen, niin sanotulla investor-CSD-rakenteella. Se tarkoittaa sitä, että markkinoille tulevat arvopaperikeskukset perustaisivat suomalaiseen arvopaperikeskukseen linkin, jonka kautta tarjoaisivat moniportaisen hallintarakenteen kautta tilejä suomalaisille sijoittajille.
 
Tilanne olisi hieman sama, kuin teleoperaattoreilla nyt. Kotimaisten teleoperaattoreiden on avattava verkkonsa myös ulkomaisille teleoperaattoreille kilpailusyistä.
 
Konkreettisia markkinamuutoksia on jo nähty kun amerikkalainen BNY Mellon-säilyttäjäpankki päätti arvopaperikeskusasetusta enteillen perustaa kokonaan uuden arvopaperikeskuksen Belgiaan. Jatkossa sillä on mahdollisuus tarjota palveluita koko EU:n alueella.

Mistä jäämme paitsi jos hallintarekisteröintiä ei laajenneta? 

Nykymallin säilyttäminen sisältäisi lukuisia ongelmia.
 
Ensinnäkin T2S-järjestelmän tehokas käyttöönotto edellyttää kansallisten hallintarekisteröintikieltojen poistamista, koska ne ovat este harmonisointi- ja kilpailutavoitteiden toteuttamiselle. Jos kieltoa ei poistettaisi, Suomen osakesäilytysmarkkinat jäisivät kansallisesti suljetuksi järjestelmäksi eivätkä muut arvopaperikeskukset voisi tarjota täällä palveluita esimerkiksi investor-CSD-rakenteella.
 
Toiseksi asiakkaiden säilytystarpeet ovat muuttuneet. Osakesäästäjän tai pitkäaikaissijoitta-jan näkökulmasta suora tili arvopaperikeskuksessa on jatkossakin houkutteleva vaihtoehto. Sitä vastoin ammattimaisessa sijoitustoiminnassa arvo-osuuksia ja kokonaista arvopaperisalkkua käytetään jatkuvasti aktiivisesti vakuuksina.
 
Tällaisen sijoittajan näkökulmasta kansainvälisen arvopaperisalkun hallinnointi on monesti tehokkaampaa, kun arvopaperimassaa säilytetään samalla laaritilillä. Yksi T2S:n keskeisistä eduista liittyy mahdollisuuksiin parantaa vakuuksien rajat ylittävää hallintaa.

Euroopan Keskuspankin tekemä englanninkielinen animaatio T2S:n tuomista hyödyistä vakuuksien liikutteluun on erittäin selventävä ja havainnollistava.
 
Kolmanneksi Euroopassa tapahtuvat uudistukset markkinarakenteissa luovat pienille suomalaisille pankeille ja sijoituspalveluyrityksille kilpailullisia haasteita. Eurooppalaiset finanssi-infrastruktuurit, kuten pörssit, keskusvastapuolet ja arvopaperikeskukset antavat tavallisesti paljousalennuksia kaupankäynti- ja selvitysvolyymien perusteella.
 
Pienelle pankille ei ole välttämättä taloudellisesti kannattavaa pyrkiä useamman palveluntarjoajan jäseneksi. Asiakkaiden kannalta tärkeät kaupankäyntipalvelut voidaan ostaa myös kansainvälisillä markkinoilla toimivilta suurilta pankeilta. Tässä tilanteessa paikallinen pankki voi hyödyntää hallintarekisterimahdollisuutta ja säilyttää asiakkaidensa arvopapereita omassa alakirjanpidossaan. Monet pienet ruotsalaispankit ovat hyödyntäneet tätä mallia ja pystyneet tarjoamaan kilpailukykyisiä kaupankäyntipalveluja asiakkailleen.

Omistuksen julkisuus taattaisiin myös hallintarekisterimallissa

Valtiovarainministeriön työryhmän tekemän ehdotuksen mukaan suomalaisten osakeomistusten julkisuus turvattaisiin Patentti- ja rekisterihallitukseen perustettavalla uudella julkisella rekisterillä.
 
Suorilta arvo-osuustileiltä ja hallintarekistereistä toimitettaisiin neljästi vuodessa omistustiedot PRH:n rekisteriin, johon pääsisi käsiksi esimerkiksi verkkoyhteyden päästä. Nykyisin Euroclearin ylläpitämään osakerekisteriin pääsee käsiksi vain Euroclearin ylläpitämiltä päätteiltä.
 
Mahdollista keinottelua vaikeutettaisiin vielä siten, ettei tietojen toimituspäiviä kerrottaisi etukäteen. Mikäli omistuksensa tahtoisi kätkeä, on julkistuspäivät tiedettävä tarkasti etukäteen ja myytävä salkkunsa neljästi vuodessa tyhjäksi. Voitot hupenisivat silloin luovutusvoittoveroihin ja kaupankäyntikuluihin.