Rahanpesulain mukaan pankin on aina tunnistettava
asiakkaansa. Pankit on velvoitettu kysymään asiakkailtaan monia,
asiakkaiden mielestä tungettelevia kysymyksiä mm. poliittisesta
vaikutusvallasta ja tilitapahtumien määristä.
Eduskunta on aloittanut uuden rahanpesulakiesityksen käsittelyn, joka pohjautuu EU:n neljänteen rahanpesudirektiiviin. Finanssiala on sitoutunut rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnan mukaisiin velvoitteisiin.
Silti vaikea käsittää, miksi hallitus esittää, että esimerkiksi koti-, kasko- ja matkavakuutusten ottajilta kysyttäisiin poliittisesta vaikutusvallasta. Sama kysymys pitäisi esittää jo nykyisille asiakkaille. Kyse olisi asiakkaan ns. tehostetusta tuntemisvelvollisuudesta, joka koskee jo pankki- ja henkivakuutusaloja.
Hallituksen esitys kyselyvelvoitteesta vahinkovakuutuksissa ei pohjaudu rahanpesudirektiiviin, vaan esitys on täysin kotimaista lisäsääntelyä. EU jätti tietoisesti vahinkovakuutukset direktiivin ulkopuolelle juuri niiden vähäriskisyyden vuoksi. Sisäministeriön johtamassa valmistelussa ei ole piitattu hallitusohjelman linjauksesta, että EU-säännösten toimeenpanossa pidättäydytään kansallisesta lisäsääntelystä.
Esityksen lisävelvoitteet edellyttävät muutoksia vakuutusyhtiöiden tietojärjestelmiin. Kyse ei ole vain rasteista lomakkeessa, vaan kerätyt tiedot pitää säilyttää ja ylläpitää. Tämä aiheuttaa kustannuksia, joiden määrää ei ole arvioita. Tähän on kiinnittänyt huomiota myös hallituksen asettama lainsäädännön arviointineuvosto, jonka mukaan taloudelliset vaikutukset rahanpesun torjuntaa koskevista säädösmuutoksista voivat olla pienille vakuutusyhtiöille jopa kaksinkertaiset isoihin verrattuna.
Vakuutuksen ottajille kysely voi pitkittää asiakkuuden aloittamista. Vakuutusyhtiön asiakkaaksi tullaan useita reittejä, esim. asiamiehenä toimivan autoliikkeen kautta. Miten kysely siellä toteutettaisiin? Esityksen mukaan kysely voidaan jättää tekemättä muissa lakisääteisissä vakuutuksissa, mutta ei liikennevakuutuksessa. Se haittaa ajoneuvojen vakuuttamista, joka rahanpesun torjunnan kannalta on nollariskistä toimintaa.
Mitä vakuutusyhtiö tekee, jos asiakas ei syystä tai toisesta vastaa kyselyyn? Onko vakuutusyhtiön esimerkiksi irtisanottava kansalaisen koti- ja sairausvakuutukset ja kieltäydyttävä myöntämästä uusia?
Suomessa tavanomaisissa vakuutuksissa ei ole yhtään sen suurempi riski rahanpesuun kuin muissakaan maissa. Jos vakuutuksesta yritetään oikeudetta saada korvausta vakuutusyhtiöiltä, kyse on vakuutuspetoksesta, ei rahanpesusta.
Vakuutusala kannattaa rahapesudirektiivin mukaisia velvoitteita. Kyselyt jatkuvat ja laajentuvat pankki- ja henkivakuutusbisneksessä. Vahinkovakuutusyhtiöihin ja niiden asiakkaisiin tarpeetonta kyselyvelvoitetta ei pidä ulottaa.
Tavanomaisissa vakuutuksissa vakuutusyhtiöt voisivat noudattaa lain mukaista yksinkertaistettua tunnistamisvelvollisuutta. Siinä vakuutusyhtiö arvioi tilannetta tapauskohtaisesti. Olen varma, että tarvetta lisäkysymysten tekemiselle on todella vähän.
Kirjoitus on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 15.11.2016.