Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Mistä Suomen seuraava EU-puheenjohtajuuskausi muistetaan?

Mistä Suomen seuraava EU-puheenjohtajuuskausi muistetaan?

​Seuraava Suomen EU-puheenjohtajuus osuu mielenkiintoiseen tilanteeseen – Suomi on vetovastuussa vuoden 2019 heinäkuusta joulukuulle. Ajankohta ei voisi olla haastavampi.

Vuoden 2019 aikana tapahtuu paljon – on eroamisia, vaaleja, keskeisten tehtävien uudelleenjakoja ja uusien agendojen asettamista.

Suunnitelmien mukaan Britannian ero EU:sta toteutuu maaliskuussa 2019. Brexit muovaa EU:ta tavalla, jota on vaikea arvioida etukäteen. Erosopimuksen jälkeiset ensimmäiset askeleet kohti uutta EU:ta otetaan parlamenttivaaleissa, jotka järjestetään toukokuussa. Tämän jälkeen parlamentti organisoi toimintansa ja uusi komissio valitaan.

Suomen on vaikutettava aktiivisesti juuri nyt saadakseen tavoitteensa osaksi EU:n tulevien vuosien painopisteitä. Suomi pitää tärkeänä kestävää kasvua, toimivia sisämarkkinoita ja EU:n kehittämistä turvallisuusyhteisönä. Näitä tavoitteita edistämme myös rahoitusmarkkinasektorilla.

Puheenjohtajuus on epäitsekäs vastuu. Silloin ei ajeta omaa etua tai omia kapeita agendoja. Tavoitteena on löytää yhteinen etu monessa vaikeassa asiassa. Käytännössä tämä tarkoittaa kompromissien hyväksymistä. Usein haastavimmaksi osoittautuvat parlamentin, neuvoston ja komission trilogineuvottelut. Ne jäävät Suomen kautena hyvin lyhyiksi. Trilogeja voidaan käytännön syistä järjestää todennäköisesti vain loka-marraskuussa, sillä parlamentin on järjestäydyttävä ennen neuvotteluja.

Kestävä kasvu, toimivat sisämarkkinat ja EU:n kehittäminen turvallisuusyhteisönä ovat tavoitteitamme myös rahoitusmarkkinasektorilla.

Mistä siis Suomi ja puheenjohtajuuskausi tullaan muistamaan?

Tavoitteeksi voisi asettaa hyvän muutosjohtamisen. Suomen kauden tulisi vahvistaa jäsenmaiden sitoutumista  yhteiseen EU-agendaan. Toimikausien vaihtuminen parlamentissa ja komissiossa voi antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden keskittyä yhteisten näkemysten hiomiseen neuvoston puitteissa. Suomen tulisi toiminnallaan valaa uskoa siihen, että läntisten demokratioiden yhteenliittymä EU pystyy sopimaan asioista, vaikka näkemyseroja olisikin. Tätä meiltä odotetaan, ja tämän me myös teemme.

Kirjoitus on osa Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit -julkaisua, joka esittelee 16 kysymystä ja vastausta tulevalle kotimaiselle ja EU-vaalikaudelle finanssialan omien ja vierailevien kirjoittajien voimin. Tutustu koko julkaisuun täällä: Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit

Tutustu myös: Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet tulevalle vaalikaudelle

 Kirjoittaja

Leena Mörttinen

Kirjoittaja on valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö

@LMorttinen

 Kaikki kumppanuuskolumnit

 

 

 Samalta kirjoittajalta

 

 

 Tuoreimmat