EU

Mitä EU-parlamentilta jää kesken?

Viime viikko päätti Euroopan parlamentin viisivuotisen kauden. Viime töinään parlamentti sinetöi lopullisissa äänestyksissä tukun lakeja, jotka vahvistavat lopullisesti EU:n pankkiunionin synnyn. Mutta mitä finanssialan asioita parlamentilta jää kesken? Mitä tapahtuu kesken jääneille lainsäädäntöasioille?

Päättyneen EU-kauden aikana unionin päätöksentekijät joutuivat tekemään hartiavoimin töitä pelastaakseen finanssikriisistä eurokriisiin ajautuneen talousunionin. Tuloksena oli massiivinen määrä finanssialaa koskevaa osin tarpeellista ja osin tarpeetonta lainsäädäntöä. Säädösten määrästä saa osviittaa tarkastelemalla parlamentin talousvaliokunnan takana olevaa viiden vuoden työsarkaa: 300 istuntoa, 320 sovintomenettelykokousta, 200 valiokunnan hyväksymää raporttia ja 63 säädöstä, muutosesityksiä on annettu peräti 25 000. ”Lukujen valossa on perusteltua kysyä, pystyykö tuollaista määrää säädöksiä ja niiden kokonaisvaikutusta enää kukaan hallitsemaan”, miettii Finanssialan Keskusliiton EU-tiimin johtava lakimies Mari Pekonen-Ranta. Sääntelyn raskas viestikapula siirtyy nyt lainsäätäjiltä viranomaisille, joiden on vietävä säädökset käytäntöön. ”Seuraavalla EU-kaudella pitäisi hengähtää ja katsoa, miten tehdyt päätökset toimivat käytännössä. Komissaari Barnierin kabinetista on kuulunut ounasteluja, että tämä olisi myös tulevan komission keskeisiä teemoja”, Pekonen-Ranta kertoo.

Mitä finanssiala odottaa tulevalta parlamentilta?

Tulevan parlamentin asialistalle jää entiseltä perinnöksi muutamia tärkeitä finanssialan hankkeita. Tällaisia ovat muun muassa pankkien rakennerajoituksia koskevat päätökset, joissa päätetään, saavatko nykyiset monialaiset pankit pitää yhteydessään kaupankäyntitoimintoja. Lisäksi pöydälle jäävät korttipohjaisten maksujen siirtohinta-asetus MIF, maksupalveludirektiivi, vakuutusedustajia käsittelevä direktiivi IMD2, viitearvojen tuottajien raportointi- ja valvontavelvollisuutta käsittelevä asetus, tietosuoja-asetus ja pitkäaikaisia sijoitusrahastoja koskeva direktiivi. Kesän aikana tuoreet valiokunnat käyvät läpi kaikki kesken jääneet hankkeet ja päättävät, pyytävätkö he parlamentin puheenjohtajistolta asioiden jatkokäsittelyä myös uudessa parlamentissa. Yleensä kaikki pyynnöt kesken olevien lainsäädäntöasioiden käsittelystä hyväksytään. Barnierin kabinetista saatujen tietojen mukaan tuleva komissio saattaisi keskittyä erityisesti pitkäaikaisen rahoituksen lisäämiseen, jotta yrityksillä olisi muitakin rahoituslähteitä kuin pankit. FK pitää yritysten ja infrastruktuurihankkeiden rahoitusmahdollisuuksien lisäämistä tärkeänä, mutta keinot on mietittävä tarkkaan.

Talousvaliokunnan päättäjät kiinnostavat

Suomalaisen finanssialan kannalta on kiinnostavaa, ketkä nousevat heinäkuussa parlamentin talousvaliokuntaan. ”Toivomme luonnollisesti, että talousvaliokunta kiinnostaisi montaa tulevaa suomalaismeppiä, ja he myös sinne päätyisivät. Se olisi kansallisesti merkittävä juttu”, Pekonen-Ranta toivoo. Päättyneellä parlamenttikaudella talousvaliokunnassa istui suomalaisista perussuomalaisten Sampo Terho. Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen, kristillisten Sari Essayah ja Rkp:n Nils Torvalds olivat valiokunnan varajäseniä.

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat

Mari Pekonen-Ranta

Johtaja, EU-asiat

+358 20 793 4213
EU-edunvalvonnan koordinointi, Brysselin toimisto