Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssialan Keskusliitto > Uutismajakka > Mitä opittavaa meillä on Churchilliltä?

Mitä opittavaa meillä on Churchilliltä?

​Winston Churchill oli erinomainen poliittinen johtaja, mutta rahankäyttäjänä hän oli suorastaan surkea. Churchill oli usein rahapulassa. Vaikka hän oli suhteellisen varakkaasta perheestä, hän eli elämänsä kädestä suuhun ja kuoli velkaisena.

​Churchillilta ei siis kannata ottaa oppia talousasioissa. Yksi poikkeus tähän kuitenkin on. Kun rahat olivat lopussa, Churchillilla oli yksi ainoa periaate. Mikäli tulot eivät riitä haluttuun elintasoon, ainoa oikea ratkaisu on lisätä tuloja. Koskaan ei pidä lähteä tinkimään tasosta.

Tämä Churchillin oppi on hyödyllinen myös nykyaikana. Mikäli yhteiskunnassa rahat eivät riitä, niin rahaa on hankittava jostakin lisää. Tarvitaan kasvua. Kasvun aikaansaaminen on valtavan haasteellista. Poliittiset päättäjät eivät voi yksityisen sektorin työpaikkoja luoda.

Suomessa tilanne näyttää heikolta
, mutta vielä huonommin menee monilla muilla. Eurooppa on pisimmässä taantumassa sitten toisen maailmansodan ja eurooppalaisen yhdentymisen syntyvaiheiden. Euroopan unionin alueella on tällä hetkellä yli 26 miljoonaa ihmistä vailla työtä.

Finanssikriisi on helpottanut ja tilanne rahoitusmarkkinoilla rauhoittunut. Pankkien luotonvälitysprosessi ei silti toimi Euroopassa normaalisti. Rahoitusmarkkinoilla mikään ei ole kuten ennen. Globaalin finanssikriisin tuoksinassa tehty sääntely vaikuttaa voimakkaasti pankkirahoitukseen kaikkialla maailmassa. Pankkien luotonantokyky heikkenee, kun yhä suurempi osa taseesta on sidottava omaan pääomaan ja luottoa voidaan myöntää suhteessa vähemmän. Eurooppalaisen sääntelyn takia pankit joutuvat tuplaamaan ja jopa triplaamaan pääomansa seuraavien viiden vuoden aikana. Tällä on väistämättä vaikutus kasvuun.

Meillä Suomessa yritysluottokanta kasvaa edelleen maltillisesti, kun valtaosassa euroalueen maita luotonanto supistuu ja pk-yritysten rahoituksessa on ongelmia. Tämä on myrkkyä koko EU:n kasvulle. Uusia yksityisen sektorin työpaikkoja odotetaan hartaasti syntyvän nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Yritysrahoitusta siis saa. Silti finanssialan liiketoimintamallit ovat globaalin sääntelyn puserruksessa voimakkaasti muuntuneet ja sen myötä luottoehdot ovat tiukentuneet. Haasteita on enemmän rahan kysyntäpuolella kuin tarjontapuolella. Rahoituksen kysyntä on ollut heikkoa jo parin viime vuoden ajan. Päällimmäinen syy lienee markkinanäkymien sumuisuus. Luottoa tarvitsevien yritysten luottokelpoisuus on keskimäärin heikompi kuin pari vuotta sitten, mikä heijastuu luottoehtoihin.

Pankkirahoituksen ehdot ovat kiristyneet ja luottoajat lyhentyneet. Silti pankkirahoituksen kokonaiskorko on Suomessa edelleen alhainen. Suomalainen yritys sai alkuvuodesta luottoa keskimäärin prosenttiyksikön edullisemmalla korolla kuin euroalueella. Suomessa toimivien pankkien yritysasiakkaat ovatkin saaneet kilpailuetua hyväkuntoiselta finanssitoimialalta.

Olemme mantereena riippuvaisempia pankkien taseiden kautta kulkevasta rahoituksesta kuin muu maailma. Siinä missä jenkkiyritykset hoitavat rahoitustaan suoraan pääomamarkkinoilta, eurooppalaiset yritykset nojautuvat leijonanosalta pankkien varaan. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä suurempi merkitys kohtuuhintaisen pankkiluototuksen saatavuudella on. Suomessa pankkirahoituksen osuus pk-yritysten rahoituksesta on noin 80 %.

EU-komissio antoi 26.3.2014 tiedonannon eurooppalaisen pitkäaikaisen rahoituksen edistämisestä (Communication on Long-Term Financing of the European Economy). Tiedonanto on komission toimenpideohjelma, joka sisältää suuren määrän hankkeita ja ehdotuksia pitkäaikaisrahoituksen edistämiseksi. Komission tavoitteena on lisätä sekä yksityisen että julkisen rahoituksen käyttöä pitkäaikaisrahoituksessa sekä kehittää pääomamarkkinoita ja parantaa pk-yritysten mahdollisuuksia rahoituksen saantiin. Komissio esittää myös toimia infrastruktuurihankkeiden rahoittamisen kehittämiseksi sekä kestävän kehityksen tavoitteiden huomioimiseksi rahoitusprojekteissa.

Hankkeita on yhteensä yli 40. Osa niistä on jo käynnissä olevia, muiden lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä tehtäviä toimia, ja osa on lähiaikoina aloitettavia tai toteutettavia hankkeita.

En ole kovin vakuuttunut sitä, pystytäänkö tarvittavaa talouskasvua ja rahoituksen kysyntää saamaan aikaan suurella määrällä uutta sääntelyä. Nimenomaan finanssialan sääntelyn suuri määrä on saanut tällä hetkellä aikaan sen, että pankkien mahdollisuudet rahoittaa asiakkaitaan ovat kiristyneet. Ilmeisiin markkinapuutteisiin on toki puututtava, mutta sääntelyllä ei tulisi ohjata taloudellisen toiminnan ja investointien kohteita, vaan jättää tämä markkinoiden toiminnan varaan.

FK kuitenkin kannattaa yritysten rahoitusvaihtoehtojen monipuolistamista uusilla hankkeilla. Kasvun alkuvaiheessa olevat yritykset tarvitsevat ennen kaikkea riskirahaa, eivät niinkään pankkiluottoa. Missään päin maailmaa ei pankeilla ole tämäntyyppisessä rahoituksessa merkittävää roolia.

Sijoittajia ja halukkaita omistajia Suomi todella tarvitsee. Erityisen suuri pullonkaula Suomessa liittyy oman pääoman ehtoiseen rahoitukseen, jota tarvitaan erityisesti yrityksen alkuvaiheessa ja voimakkaan kasvun kausina. Yhteisöveron alentaminen on siksi erinomainen, kasvua tukeva päätös.

Kasvurahoitusohjelma yritysten omanpääomanehtoisen rahoituksen saatavuuden vahvistamiseksi on myös lähtökohtaisesti hyvä kokonaisuus. Tärkeää olisi myös madaltaa listautumiskynnystä kasvuyritysten osalta. Selvää on, että puitteet listaamattomien yritysten osakkeiden markkinapaikan syntymiselle ovat. Toimiihan tämä markkina vetreästi muun muassa naapurimaassamme Ruotsissa.

Oman pääoman ehtoista rahoitusta on saatava lisää. Oikeilla politiikkavalinnoilla hallitus voi synnyttää Suomeen lisää ”kasvollisia omistajia”. Tämä tapahtuu muun muassa järkevällä ja oikeudenmukaisella veropolitiikalla sekä antamalla vaurautta kumuloiville finanssipalveluille kuten rahasto- ja vakuutusmalleille tasapuoliset kilpailuedellytykset eurooppalaisilla sisämarkkinoilla.

Jotta talous kasvaisi, sijoittajien pitää pystyä ottamaan riskiä kohtuuhinnalla. Omia pääomia meiltä kyllä löytyy. Vaikka taloutemme on julkisella puolella alijäämäinen ja kestävyysvajeen kourissa, merkittävä osa yksityisistä talouksista vaurastuu koko ajan. Toisen maailmansodan jälkeen suomalaisten kotitalouksien varallisuus on yli yhdeksänkertaistunut.

Suomessa tulisi tehdä kaikki voitava, jotta kotitalouksien varallisuus hakeutuisi oman pääomanehtoiseen rahoitukseen. Ei niin, että ostetaan olemassa olevia osakkeita pikavoiton toivossa, vaan niin, että maksetaan aitoa uutta rahaa taivaltaan aloittaville yrityksille ja ostetaan niistä siten omistusosuuksia.

Hallituksen kannattaakin miettiä verolinjauksiaan ennen kaikkea siitä näkökulmasta, kuinka ne suuntaavat kansalaisten pääomaa nimenomaan kasvaviin ja työpaikkoja luoviin yrityksiin. Kasvava ja kehittyvä kansantalous vaatii kasvuun kykeneviä ja tehokkaita rahoitusmarkkinoita. Rahoitus ja kasvu kulkevat käsi kädessä.


Kolumni on julkaistu Taloustaidon blogissa.

 Kirjoittaja

Piia-Noora Kauppi
Kirijoittaja on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.
piia-noora.kauppi@finanssiala.fi
@Piianoora

 Samalta kirjoittajalta

 

 

Fintech-yritykset tuovat uudenlaista kumppanuutta finanssialallehttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Uudenlaista-kumppanuutta-finanssialalle.aspxFintech-yritykset tuovat uudenlaista kumppanuutta finanssialalle17.3.2017 8:30:00
Euroopan unioni – kusitolppien kuningashttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/EU-Kusitolppien-kuningas.aspxEuroopan unioni – kusitolppien kuningas23.2.2017 9:22:00
Lisää kansankapitalismia!http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Lisaa-kansankapitalismia.aspxLisää kansankapitalismia!20.1.2017 11:19:00

 Tuoreimmat

 

 

Fintech-yritykset tuovat uudenlaista kumppanuutta finanssialallehttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Uudenlaista-kumppanuutta-finanssialalle.aspxFintech-yritykset tuovat uudenlaista kumppanuutta finanssialalle17.3.2017 8:30:00
Suomessakin tarvitaan lisäeläkkeitähttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Suomessakin-tarvitaan-lisaelakkeita.aspxSuomessakin tarvitaan lisäeläkkeitä9.3.2017 12:15:00
Pankkeihin luotetaan kritiikistä huolimattahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Pankkeihin-luotetaan-kritiikista-huolimatta.aspxPankkeihin luotetaan kritiikistä huolimatta28.2.2017 13:39:00