Uudet EU-säädökset ja Yhdysvaltain tuleva uusi presidentti vauhdittavat kestävän rahoituksen merkitystä. Sitoutuminen kestävään kehitykseen on niin tuottoisaa, että yritykset ja niiden rahoittajat siirtyvät siihen jo ennen kuin se olisi sääntöjen mukaan edes välttämätöntä. Myös COVID-19-elvytys tuo lähivuosina markkinoille satoja miljardeja euroja vihreäksi korvamerkittyä rahaa.
”Sijoittajat katsovat aina tulevaisuuteen, siis mihin suuntaan ollaan nyt todennäköisimmin menossa. Uskottava viesti on nyt se, että ilmastonmuutokseen pyritään aidosti vaikuttamaan”, toteaa Taalerin sijoitusjohtaja Pekka Samuelsson.
Rahoitusalan ammattilaisten mukaan kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksen torjunnasta on nopeasti kasvanut yhä keskeisempi yritystoimintaa ja sen rahoitusta ohjaava kriteeri. Esimerkiksi kestävän kehityksen sijoitusrahastojen osuuden kaikista eurooppalaisista sijoitusrahastoista arvioidaan nousevan nykyisestä 15 prosentista 57 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
EU:n kestävää kehitystä koskevan säädöspohjan valmistelu EU:n toimielimissä konkretisoi parhaillaan yksityiskohtaisiksi säännöiksi sitä, mitä pidetään kestävänä taloudellisena toimintana ja mitä ei. Samalla eurooppalaisten yritysten rahoituksen saatavuus ja hinta kytkeytyvät tulevaisuudessa yhä kiinteämmin niiden toiminnan vastuullisuuteen.
Joillakin aloilla rahoituksesta saattaa tulla sitä kalliimpaa mitä vähemmän sen tarvitsija sitoutuu toiminnassaan kestävään kehitykseen. Tämä on EU:ssa tarkoituskin, koska ilman konkreettisia keppejä ja porkkanoita unionin on mahdotonta saavuttaa tavoitettaan: Euroopan on määrä olla ensimmäinen ilmastoneutraaliuden saavuttanut maanosana vuoteen 2050 mennessä.
Kestävyystavoitteiden toteuttamiseksi annetut säädökset vaikuttavat merkittävästi sekä tuotantoyrityksiin että niitä rahoittavaan finanssisektoriin. Siirtymä herättää myös huolta. Muun muassa Euroopan kemianteollisuuden yritysten Cefic-järjestössä EU:n uusien säädösten tuomia kustannuksia pelätään, mutta todelliset vaikutukset näkyvät vasta ajan kanssa.
Yksityisestä rahoituksesta vauhtia ilmastotoimiin
Suomen EU-edustustossa Brysselissä työskentelevän rahoituspalvelujen erityisasiantuntijan Marianna Uotisen mukaan EU pyrkii nyt usealla rintamalla jalkauttamaan käytäntöön monta eri EU-säädöstä yksityisen rahoituksen valjastamisesta ilmastonmuutoksen hidastamiseen.
Rahoitustuotteiden tarjoajien on ensi vuodesta lukien kerrottava asiakkaille sijoitusten merkittävistä haitallisista ympäristövaikutuksista. Lisäksi niiden on kerrottava, ottavatko sijoituskohteina olevat yritykset toiminnassaan huomioon EU:n taksonomian. Pörssilistattujen yritysten on tulevaisuudessa myös raportoitava, mikä osuus niiden liiketoiminnasta on EU:n taksonomian mukaista.
Sijoitustuotteiden ympäristövaikutusten arviointimittareita eli taksonomiaa voi verrata kirjanpitoon, jossa erilaiset ympäristövaikutukset raportoidaan ja niiden kokonaisvaikutus arvioidaan. Luokitusjärjestelmä asettaa selkeät kriteerit sille, miten kestävän kehityksen mukainen investointi määritellään ja miten niiden toteuttamista valvotaan.
”Vaikka yrityksen toiminta tai yksittäinen hanke ei olisi taksonomian piirissä taikka sitä ei väitetä vihreäksi, on selvää, että kaupalliset yritykset joutuvat miettimään ennalta, miten ne vastaavat kysymyksiin toimintansa kestävyydestä ja siitä, miten se suhtautuu EU:n taksonomiaan”, Uotinen kertoo.
Tarkoitus on, että vähitellen ympäristölle epäedullisten investointien kustannukset nousevat ja markkinat hinnoittelevat siten kestävän kehityksen kannalta vahingollisimmat projektit kokonaan pois.
Eroon viherpesusta
Vihreään taloudelliseen toimintaan ja rahoitukseen on eri aloilla ollut jo vuosia olemassa erilaisia menetelmiä ja mittareita. Monet esimerkit ovat kuitenkin osoittaneet, että jos kestävää rahoitusta todella halutaan edistää, sen on tapahduttava yhteisesti sovituilla säännöillä – ja niitä pitää myös valvoa.
Vain pari vuotta sitten kansainvälisille pääomamarkkinoille myydyillä, ”green bondeiksi” väitetyillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitettiin kiinalaisten hiilivoimaloiden sulkemista, jotta ne voitaisiin korvata suuremmilla ja tehokkaammilla hiilivoimaloilla.
Maailman ensimmäisen vihreän joukkovelkakirjalainan liikkeelle laskenut öljy-yhtiö, espanjalainen Repsol käytti puolestaan green bondeilla pääomamarkkinoilta keräämiään rahoja uusiin öljynjalostamoinvestointeihin tavalla, joka johti siihen, että bondit poistettiin kansainvälisestä vihreiden joukkolainojen indeksistä.
Viherpesun aika on kuitenkin loppumassa.
”EU:ssa yhtenäisten sääntöjen ja tiedonantovelvollisuuden keskeinen tarkoitus on pakottaa sekä rahan tarvitsijat että sen välittäjät tuottamaan totuudenmukaista tietoa yritysten toiminnan kestävyydestä”, Uotinen huomauttaa.
EU:ssa keskeisiä, niin kutsuttuja ykköstason säädöstyökaluja ovat vuonna 2019 hyväksytty asetus rahoitustuotteita koskevasta tiedonantovelvollisuudesta sekä kesäkuussa 2020 lopullisesti hyväksytty taksonomia-asetus, joka koskee ympäristön kannalta kestävän taloudellisen toiminnan määrittelyä. Asetukset tulevat voimaan vaiheittain vuoden 2022 loppuun mennessä.
Ensimmäiset taksonomia-asetuksen toimeenpanoon liittyvät kakkostason tekniset kriteerit siitä, miten taloudellisen toiminnan kestävyyttä mitataan, tulevat julkisesti arvioitaviksi jo lähiviikkoina.
Sitä mukaa kun taksonomia täydentyy, sekä yritysten että niitä palvelevien rahoittajien on helpompi ottaa ratkaisuissaan huomioon kestävän rahoituksen yhteiset kriteerit. Kun toimitaan yhteisillä kansainvälisillä ja toimialarajat ylittävillä pelisäännöillä, enää ei voi jälkeenpäin selittää, että tarkoitettiinkin eri asiaa kuin mitä toiset osapuolet ymmärsivät.
”Halutaan estää se, että puhutaan aidasta ja aidan seipäistä”, Uotinen tiivistää.
Marianna Uotisen mukaan on hyvä, että kysymyksessä ovat EU-tason säädökset. Tämän johdosta pelisäännöt ovat samat kaikissa unionin jäsenmaissa.
”Jo nyt, ennen kuin säädökset ovat edes voimassa, finanssialan yritykset ovat reagoineet tulossa oleviin muutoksiin. Ne ovat alkaneet arvioida olemassa olevia rahoitustuotteitaan ja kehittää uusia vastaamaan muuttuneeseen kysyntään.”
Satoja miljardeja vihreäksi korvamerkittyä rahaa
Osaltaan talouden vihreää vallankumousta siivittää se, että koronaviruksen johdosta jakoon on lähivuosina tulossa satoja miljardeja euroja vihreisiin investointeihin suunnattua elvytysrahaa.
EU-maiden johtajat päättivät heinäkuussa yhteensä 750 miljardin euron suuruisesta COVID-19-elvytyspaketista, joka jakautuu 360 miljardin euron lainaosuuteen ja 390 miljardin euron avustusosuuteen. EU:n valtiovarainministerit sopivat puolestaan kokouksessaan 6. lokakuuta, että elvytyspaketin rahoista 37 prosenttia on suunnattava ympäristön kannalta kestävään kehitykseen.
Rahat on tarkoitus käyttää etupainotteisesti asteittain vuoden 2021 alusta yhdessä EU:n seitsenvuotisen, yhteensä 1 074,3 miljardin euron budjettikehyksen kanssa.
Atlantin toisella puolella Yhdysvalloissa jakoon pääsyä puolestaan odottaa 1 360 – 1 870 miljardin euron arvoinen, koronatukeen tarkoitettu elvytyspaketti. Lopullinen määrä riippuu siitä, kuka hallitsee tammikuussa aloittavaa senaattia. Demokraatit ovat puhuneet suuremman avustuspaketin puolesta, kun taas republikaanit haluaisivat tyytyä vähempään.
20. tammikuuta 2021 virkaansa astuva uusi presidentti, demokraattien Joe Biden on vaalikampanjansa aikana painottanut erityisesti sitä, että elvytysrahoja on suunnattava mahdollisimman kestäviin investointeihin.
Globaalit markkinat muutoksessa
Marianna Uotisen mukaan käytännössä kaikki yritykset, jotka tarvitsevat ulkopuolista rahoitusta, joutuvat tulevaisuudessa jollakin tavalla ottamaan huomioon kestävän rahoituksen kriteerit toiminnassaan. Yritykset ovatkin alkaneet tiedostaa tähän liittyvät haasteet ja mahdollisuudet.
”On tietenkin yrityksiä, joilla on riittävästi omaa pääomaa takaamaan sen, ettei ulkopuolista rahoitusta tarvita, mutta näidenkin osalta paine saattaa tulla asiakkaiden taholta”, Uotinen ennakoi.
Hän korostaa, että kuluttajat ovat yhä tarkempia sen suhteen, kuinka vakavasti eri brändit ottavat kestävän kehityksen toiminnassaan. On myös yhä yleisempää, että komponenttien ostaja-asiakas haluaa tietää alihankkijansa toiminnan kestävyydestä.
Hyvä esimerkki asiakkaiden puolelta kasvavan kestävän tuotannon odotuksen merkityksestä on amerikkalainen Apple. Yhtiö lupasi heinäkuussa 2020, että viimeistään vuonna 2030 kaikki sen tuotteet ovat hiilineutraaleja.
Apple on maailman kolmanneksi arvokkaimmaksi listattu yritys, jolla oli maaliskuun lopussa 2020 noin 164 miljardin euron kassavarat. Sen ilmoitus kertoo hyvin kestävän kehityksen noususta yhdeksi globaalin kilpailun avainkriteereistä.
Applea lähempää esimerkki virallisia säädöksiä tiukemmasta lupauksesta sitoutua kestävään kehitykseen löytyy Ruotsista. Maailman toiseksi suurin rekka-autojen valmistaja Volvo Trucks kertoi marraskuun alussa ensimmäisenä rekkavalmistajana maailmassa sitoutuvansa siihen, että vuoteen 2040 mennessä kaikki sen tuottamat ajoneuvot ovat päästöttömiä eli joko täyssähköautoja tai polttokenno-sähköhybridejä.
Tämä menee paljon pidemmälle kuin EU:n tähän mennessä päättämät päästörajoitusvaatimukset, joiden mukaan raskaan maantieliikenteen päästöjen on laskettava vuoteen 2030 mennessä 30 prosenttia vuoden 2019 tasosta.
”Ilmastonmuutokseen pyritään aidosti vaikuttamaan”
Kestävän kehityksen rahoituspalveluiden tarjonta ja kysyntä lisääntyvät myös Suomessa.
OP-Asuntoluottopankki julkaisi 4. marraskuuta EU:n Green Bond -standardien mukaisten vihreiden katettujen joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskua koskevan viitekehyksen, jonka mukainen rahoitettava toimiala on energiatehokkaat asuinrakennukset. Näiden pääoma kohdistetaan kohteille, joiden rahoittaminen edistää vähähiilistä infrastruktuuria ja EU:n ympäristötavoitetta ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
OP:n ilmoitus on vain yksi esimerkki siitä, kuinka kestävän kehityksen rahoituspalvelujen tarjonta ja kysyntä tällä hetkellä lisääntyvät myös Suomessa. Käytännössä kaikki rahoitusmarkkinayritykset ovat jo mukana tai viimeistään nyt tulossa mukaan vihreään rahoittamiseen.
”Iso kuva on se, että EU:n Green Deal ja monet muut edistysaskeleet ovat saaneet markkinat uskomaan siihen, että ilmastonmuutosta tullaan konkreettisesti torjumaan”, Taalerin sijoitusjohtaja Pekka Samuelsson kertoo. Hän on erikoistunut vaikuttavuus- eli impaktisijoittamiseen.
Impaktisijoittamisella tavoitellaan taloudellisen tuoton lisäksi mitattavaa yhteiskunnallista tai ympäristöllistä hyötyä.
”Markkinat ovat alkaneet hinnoitella arvopapereita osittain siten kuin olisi jo olemassa maailman kattava hiilidioksidivero”, Samuelsson vertaa.
Samuelssonin mukaan uskottavat signaalit kestävän kehityksen tärkeydestä ovat olleet rahoitusmarkkinoille keskeisen tärkeitä.
Vastuulliset yritykset selvästi tuottavampia kuin muut
Samuelssonin mukaan uusiutuvan energian yhtiöiden indeksituotto viime vuodelta yli 80 prosentin luokkaa. Samaan aikaan markkinoiden keskimääräinen indeksituottohaarukka liikkui noin 15–20 prosentissa.
”On siis kysymys huikeasta, monen kymmenen prosentin ylisuorittamisesta”, hän tiivistää.
Ilmiö konkretisoitui kirkkaimmin yrityksissä, joiden toiminta kohdistui suoraan ilmastomuutoksen torjuntaan. Näitä ovat muun muassa firmat, joiden toiminta liittyi uusiutuvan energian tuotantoon.
Samuelssonin mukaan ilmiö näkyy kuitenkin myös sellaisilla toimialoilla, jotka eivät suoraan ole tekemisissä ympäristön tai kestävän kehityksen kanssa.
”Kun vertailuun otetaan eri toimialaloilta yrityksiä, jotka useimmiten toimivat vastuullisesti myös ilmastonmuutoksen torjunnan suhteen, niin niidenkin tuotot ovat keskimäärin useiden prosenttiyksiköiden edestä parempia verrattuna kilpailijoihin.”
Rahoitusala on herännyt kestävään kehitykseen
Vaikka rahoitusalalla ollaan jo vastaamassa vihreään haasteeseen yhä laajemmin, finanssiyritysten sijoittaja-asiakkaat tulevat vielä jonkin verran perässä. Toistaiseksi vain osa heistä on itse aktiivisesti hakemassa sellaisia sijoituskohteita, joissa kestävä kehitys on jo huomioitu.
Myös EU:ssa tämä on otettu huomioon. Ensi kesänä voimaan astuvien sääntöjen mukaan rahoituspalvelujen tarjoajien on kysyttävä, kuinka tärkeää sijoittaja-asiakkaille on sijoituskohteiden suhde kestävän kehityksen tavoitteisiin. Tarkoitus on viimeistään tässä vaiheessa panna sijoittajat puoliväkisin pohtimaan ympäristöarvojaan.
”Käytännössähän tämä tarkoittaa sitä, että kun meidän on jo nyt selvitettävä asiakkaidemme riskinsietokyky, tulevaisuudessa pitää siis selvittää myös heidän preferenssinsä suhtautumisessa kestävään kehitykseen”, Samuelsson täsmentää.
“Käytännössä kaikki rahoituspalveluyritykset ovat jo aloittaneet valmistautumisen uusiin vaatimuksiin.”
Biden korostanut kestävää kehitystä
Oman mausteensa globaaliin kestävän kehityksen talouteen tuo Joe Bidenin suhtautuminen ilmastomuutokseen ja sen torjumiseen.
Biden on ilmoittanut ensi töikseen Yhdysvaltain palaavan Pariisin ilmastosopimukseen. Yhdysvallat ehti jo väistyvän presidentin Donald Trumpin vaatimuksista erota sopimuksesta 4. marraskuuta, joten Yhdysvaltain juridinen uudelleen sitoutuminen siihen voi vaatia aikaa. Näin on varsinkin, jos Yhdysvaltain senaatin enemmistö säilyy ilmastonmuutoksen torjuntaan penseästi suhtautuvilla republikaaneilla.
Muodollisesta sopimuksesta riippumatta Yhdysvaltain ennakoidaan kuitenkin muuttavan merkittävästi Yhdysvaltain ilmasto- ja ympäristöpolitiikan suuntaa Joe Bidenin aloitettua virassaan.
Käytännössä tämä tulee vaikuttamaan Yhdysvaltain harjoittamaan politiikkaan leveällä rintamalla. Biden on luvannut ottaa kestävän kehityksen arvot huomioon niin ulkopolitiikassa, maataloudessa, puolustuksessa, valtiontaloudessa kuin teollisuuden ja liikenteen tulevaisuuden ratkaisujen ohjauksessa.
Trump-salkku ja Biden-salkku
Pekka Samuelsson kertoo, että sijoitusalalla laskettiin viime syksynä niin kutsuttujen Biden-sijoitussalkkujen ja Trump-sijoitussalkkujen tuottoja. Niihin kerättiin kummankin suosimien teollisuusyritysten osakkeita.
Bidenille siis uusiutuvaa energiaa, greentechiä sekä vastaavia toimialoja, kun taas Trumpille salkku, johon oli kerätty muiden muassa fossiilisia energiamuotoja ja niitä käyttäviä yrityksiä. Markkinoiden odotukset eivät yllättäneet.
”Biden-salkku kasvatti arvoaan jo ennen vaaleja huomattavasti enemmän kuin Trump-salkku”, Samuelsson kertoo.
Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 6.4.2020 MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.