Vielä keväällä pelättiin, että koronaviruspandemia tulee hidastamaan EU:n Green dealin eli Vihreän kehityksen ohjelman toteutumista. Nyt näyttää siltä, että käy pikemminkin päinvastoin. Koronan vuoksi Green dealin käyttöön on budjetoitu alkavalla vuosikymmenellä enemmän rahaa kuin alun perin suunniteltiin ja EU-mailla on riittävä yhteisymmärrys ohjelman toteuttamisen tärkeydestä. Keskeiset ongelmat liittyvät vihreiden investointien yhdenmukaisen määrittelyn keskeneräisyyteen sekä riitelyyn oikeusvaltioperiaatteiden ja EU-rahoituksen keskinäisestä kytkennästä.
Kolmannes koronaelvytyksestä ilmastotoimiin ja kestävään kehitykseen
Julkistaessaan EU:n vihreän kehityksen ohjelman joulukuussa 2019, Euroopan komission puheenjohtajana vasta pari viikkoa työskennellyt Ursula von der Leyen tuskin arvasi, että kunnianhimoisena pidetty Green deal saattaisi itse asiassa nopeutua.
Green deal on EU:n Vihreän kehityksen ohjelma, jonka tarkoitus on saattaa Eurooppa maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi maanosaksi vuoteen 2050 mennessä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että koronaelvytyspaketin johdosta rahaa kestävää kehitystä tukeviin investointeihin saadaan käyttöön etuajassa, jolloin siirtymä saattaa siirtyä suunniteltua aikaisemmaksi.
EU-huippukokouksessa heinäkuun lopussa unionimaiden valtionpäämiehet päättivät yhteensä 750 miljardin euron suuruisesta Covid-19 elvytyspaketista, joka jakautuu 360 miljardin euron lainaosuuteen ja 390 miljardin euron avustusosuuteen. Rahat on tarkoitus käyttää asteittain vuoden 2021 alusta yhdessä EU:n seitsenvuotisen, yhteensä 1 074,3 miljardin euron budjettikehyksen MFF:n kanssa.
Euroopan unionin valtiovarainministerit sopivat puolestaan kokouksessaan 6. lokakuuta asetuksesta, jonka mukaan heinäkuussa sovituista 750 miljardin euron koronaelvytyspaketin rahoista 37 prosenttia on suunnattava ympäristön kannalta kestävään kehitykseen. Suomea edustanut valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk) kannatti 50 prosenttia, mutta jäi kokouksessa vähemmistöön.
Unkari ja Puola kiristävät muuta EU:ta oikeusvaltioperiaatteella
Elvytysrahojen olisi tarkoitus olla asteittain jäsenmaiden käytettävissä ensi vuoden alusta lähtien, mutta niiden saaminen aikataulussa käyttöön ei ole kuitenkaan mikään itsestäänselvyys. Paketin käsittelyä hidastaa se, että se on hyväksyttävä kaikissa EU:n jäsenmaissa.
Syyskuussa sekä Unkari että Puola ilmoittivat, että ne estävät sekä elvytyspaketin että MFF:n hyväksymisen, jos rahojen jakaminen kytketään oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen. Mailla on kaikkien EU:n jäsenmaiden tapaan veto-oikeus sekä koronaelvytyspaketin että budjettikehyksen hyväksymiseen, koska näitä koskevat päätökset edellyttävät EU-maiden yksimielistä hyväksyntää.
Euroopan parlamentin suurimmat poliittiset ryhmät ilmoittivat puolestaan yhteisessä julkilausumassaan 6. lokakuuta, etteivät EU:n keskeiset arvot ole myytävinä. Ne vaativat kaikilta jäsenmailta ehdottomasti oikeusvaltioperiaatteen hyväksymistä rahanjaon ehtona.
Kompromissi todennäköisesti löydetään, mutta sen vaatimat neuvottelut saattavat viedä aikaa. Pahimmassa tapauksessa oikeusvaltiovaatimukset joudutaan Unkaria ja Puolaa pakottavien keinojen puuttuessa jälleen vesittämään, koska budjetin hyväksymiselle ei ole vaihtoehtoja.
Kesäkuussa hyväksytyn EU:n taksonomia-asetuksen soveltamisohjeita tarvittaisiin nyt etuajassa
Vaikka investoinneista kestävään kehitykseen ollaan Euroopassa laajasti yhtä mieltä, tutkijat kuitenkin varoittavat, että on olemassa suuri riski, että kiireen vuoksi EU-rahoitusta ohjautuu muihinkin kuin todellisiin kestävän kehityksen hankkeisiin. 19. lokakuuta Berliinissä toimiva ajatuspaja Hertie School/Jacques Delors Centre julkaisi varoittavan raportin. Siinä ennakoitiin, että niin kauan kun EU-parlamentin kesäkuussa 2020 hyväksymän taksonomia-asetuksen eli EU:n kestävien investointien luokitusjärjestelmän mukaisten kestävyyskriteerien yksityiskohtainen määrittely on kesken eikä yhteisiä standardeja vielä ole, on olemassa merkittävä riski siitä, että vihreinä sijoituksina kaupataan hankkeita joilla ei tosiasiassa ole riittävästi tekemistä kestävän kehityksen kanssa.
Tällä hetkellä muiden muassa maatalous, rakentaminen ja teollisuus käyttävät toisistaan poikkeavia kriteerejä päästöjen laskennassa. Myös nämä laskentaperusteet on yhdenmukaistettava, jotta niitä voitaisiin käyttää kestävän kehityksen mukaisten säädösten soveltamisperusteena.
EU:n taksonomia-asetuksen ensimmäiset tekniset, ilmastovaikutuksia koskevat ympäristöstandardit julkaistaan tämän vuoden lopussa ja ne astuvat voimaan vuoden 2022 alusta. Tämä on auttamatta liian myöhäistä, jotta niitä voitaisiin käyttää ohjaamaan alkuvaiheessa koronaelvytyspaketin rahojen kohdistamista.
EU:n taksonomia-asetus edellyttää, että yli 500 työntekijän yritykset ilmoittavat jatkossa kestävien toimintojen osuuden liikevaihdosta tai investoinneistaan. Vastaavasti yli 500 hengen finanssialan yritysten on myös kerrottava sijoittajille, noudattavatko niiden myymät rahoitustuotteet EU-taksonomiaa.
Yhdessä viime vuoden lopussa voimaan astuneen kestävien investointien tiedonantoasetuksen kanssa taksonomiamääräysten tavoite on mahdollistaa vertailukelpoisen ja läpinäkyvän tiedon saanti yritysten toiminnan ympäristövaikutuksista sekä -riskeistä ja auttaa siten ohjaamaan sijoituksia kestävämmiksi.
Vastuullinen sijoittaminen kasvaa nyt huomattavasti ennakoitua nopeammin
Ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan sitoutuneesta ESG-sijoittamisesta on kasvamassa yhä keskeisempi osa eurooppalaisten yritysten toimintaa.
Maailmanlaajuisesti toimiva tilintarkastus- ja konsultointiketju PricewaterhouseCoopers PwC ennakoi tuoreessa raportissaan, että viidessä vuodessa ESG-sijoitusrahastojen arvo kasvaa Euroopassa 7 600 miljardiin euroon samalla kun ne ohittavat arvoltaan perinteiset sijoitusrahastot. ESG-rahastojen osuuden kaikista eurooppalaisista sijoitusrahastoista arvioidaan nousevan nykyisestä 15 prosentista 57 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä.
Taustalla on paitsi sijoittajien kasvava tietoisuus vastuullisen sijoittamisen merkityksestä yritysten yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle ja brändiarvolle ja aito ymmärrys ilmastonmuutoksen hillitsemisen tärkeydestä, myös huoli yrityskuvasta. Yritykset pyrkivät lisäksi jo edeltä käsin valmistautumaan niin Euroopan unionin kuin kansallistenkin viranomaisten tuleviin määräyksiin.
Suomi panostaa tutkimukseen ja vihreään rakennemuutokseen
Suomelle EU:n koronaelvytyspaketissa osoitettu 2,33 miljardin eli 2 330 miljoonan euron laina on alustavasti suunniteltu käytettäväksi siten, että 400-500 miljoonaa käytetään koulutus-, tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tukemiseen, 900-1 200 miljoonaa talouden vihreän rakennemuutoksen siirtymän tukemiseen, 150-300 miljoonaa Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn tukemiseen, 200-400 miljoonaa kestävän infrastruktuurin ja digitalisoinnin vahvistamiseen, 150-300 miljoonaa työttömille suunnattuihin palveluihin ja työelämän kehittämiseen sekä 300-500 miljoonaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuden vahvistamiseen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämiseen.
Luvut ovat kuitenkin vasta alustavia arvioita ja perustuvat ennusteeseen. Matti Vanhasen mukaan valmistelu on nyt käynnissä ja eri puolilla Suomea aktivoidaan toimijoita esittämään ehdotuksia siitä, mihin investointeja olisi järkevää suunnata.
Kestävän kehityksen innovaatioiden rahoittaminen muuttuu vientimahdollisuuksiksi
Suomalaisille journalisteille 9. lokakuuta puhuneen Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n Brysselin toimiston johtajan Petri Vuorion mukaan EU:n koronaelvytyspaketti luo merkittäviä vientimahdollisuuksia Suomelle, jolla on kansallista erityisosaamista juuri niillä bisnesalueilla, jotka korostuvat EU:n vihreissä tavoitteissa. ABB:n digitalisaatiojohtaja Simo Säynevirran mukaan näitä ovat muun muassa kestävät energiajärjestelmät, ilmastoneutraali logistiikka ja teollisuus sekä älykkäät automaatiojärjestelmät ja kehittynyt 5G-tiedonsiirtoteknologia.
Käytännön esimerkkinä Säynevirta otti esiin suomalaisen meriklusterin innovaatiot, joilla muun muassa lossit voitaisiin sähköistämällä muuttaa päästöttömiksi ja automatisoida niin, että niiden käyttökustannukset saataisiin leikattua murto-osaan nykyisestä.
Tämä puolestaan loisi nykyistä taloudellisesti joustavammat edellytykset ohjata infrastruktuuri-investointeja ja valita, mihin kannattaa rakentaa kiinteä siltayhteys ja missä taas päästötön lossi on kilpailukykyisin vaihtoehto. Samalla lossimiehistöjen työ vaihtuisi automaattilossien toiminnan etämonitorointiin keskitetysti yhdestä valtakunnallisesta keskuksesta.
Säynevirran mukaan Suomessa on osaamista moniin vastaaviin teknologioihin, joissa on suurta potentiaalia vietäväksi muualle Eurooppaan ja kauemmaksi maailmalle.
Kirjoittaja: Mika Horelli, MustRead
Juttu on julkaistu MustReadissa 20.10.2020. MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.