Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Onko digi ikäihmisten kauhu vai sittenkin arjen helpotus?

Onko digi ikäihmisten kauhu vai sittenkin arjen helpotus?

​Digiratkaisuilla ei ole yläikärajaa. On ikäihmisten aliarviointia ajatella, että digitaalisuuden tuoma käyttökokemuksen paraneminen ei kuuluisi iäkkäille. Hehän juuri hyötyisivät eniten arkea helpottavista maksamisen palveluista! Koko yhteiskunta digitalisoituessa pankit ovat tukemassa asiakkaita muutoksessa. Kun osaa ja pystyy itse hoitamaan pankkiasiat, saa rohkeutta opetella toimimaan digitaalisesti monessa muussakin tilanteessa ja pysyä pidempään yhteiskunnan aktiivisena jäsenenä.

Tuon tuostakin muistutetaan, että pankkien tulisi säilyttää konttorit ja perinteiseksi mielletyt palvelut etenkin iäkkäämpää väestöä varten. Mistä vaatimuksessa on pohjimmiltaan kyse? Onko totutun tavan säilyttäminen todella ikäihmisten kannalta paras ratkaisu? Haluavatko ikääntyneet sitä edes itse? Vai onko kyse vain tottumukseen takertumisesta?

Tämän päivän normi on käyttää nettipankkia syöttämällä ruudulle lukusarjoja: tilinumeroita ja viitenumeroita, summia ja eräpäiviä. Maksu täytyy myös vahvistaa paperisen tunnuslukulistan avulla. Kortilla tai käteisellä maksamiseen tulee muistaa nelinumeroinen PIN-koodi, suojata se ulkopuolisten katseilta ja osata toimia oikein pankkiautomaatilla tai kassapäätteellä. Takana oleva jono polkee jo jalkaa ja seuraa toimintaa kärsimättömänä. Ovatko nämä todella kätevimmät tavat hoitaa laskut ja maksut?

Laskut on maksettava, mieluiten ajallaan

Suoraan verkkopankkiin on jo kauan saanut ympäristöystävällisiä ja helppokäyttöisiä sähköisiä laskuja eli e-laskuja. Ne sopivat erityisesti toistuviin maksuihin. Kaikille tulee kuitenkin silloin tällöin myös satunnaisia laskuja: mikä olisi helpoin tapa niiden maksamiseen?

Monilla ikääntyneillä on jo älypuhelin, ja paperilaskuissa on useimmiten viiva- tai QR-koodi. Sen pystyy helposti kuvaamaan puhelimen kameratoiminnolla mobiilipankista maksettavaksi. Näin tili- ja viitenumerot, summat ja eräpäivät tulevat varmasti oikein ja laskut tulee maksettua ajallaan. 

Tunnistautua kannattaa turvallisesti

Pankin tarjoama tunnistautuminen on avain moniin tärkeisiin palveluihin kuten verottajalle ja Kelaan. Sähköiset tunnistautumistavat, esimerkiksi Nordeassa tunnuslukusovellus ja -laite, ovat korvaamassa paperisen tunnuslukulistan. Syyskuussa 2019 paperinen tunnuslukulista ei ole enää laillinen tunnistamistapa, sillä tunnusluvut eivät saa olla helposti kopioitavissa. Sähköinen tunnistautuminen onkin helposti hukkuvaa paperilappua turvallisempi ja kaiken lisäksi helppokäyttöinen. Sovellus kysyy vain itse valittua nelinumeroista koodia tai sormenjälkeä. 

Opetellaan yhdessä

Kokemuksemme mukaan kaikenikäiset haluavat oppia uusien arkea helpottavien palveluiden käytön. Onpa tavattu jopa yli 100-vuotiaita innokkaita mobiilipankin käyttäjiä. Uuden opetteluun kannattaa kuitenkin varata aikaa ja malttia. Jos läheisistä ei löydy sopivaa neuvojaa, yksin ei kannata jäädä. Monet nordealaiset antavat vapaaehtoistyönään digineuvontaa esimerkiksi kirjastoissa ja tapahtumissa, näitä tilaisuuksia kannattaa hyödyntää. Apua ja neuvoja saa myös vuorokauden ympäri soittamalla pankin asiakaspalveluun. Pankit kehittävät palveluja yhdessä ikäihmisten ja muiden erityisryhmien kanssa. Esimerkiksi Nordean puhuva tunnuslukulaite on kehitetty yhteistyössä Näkövammaisten keskusliiton kanssa. 

Verkkopankin lisäksi laskuja voi maksaa puhelimitse tunnistautuneena, laskunmaksuautomaatilla, konttorissa – tai perinteiseen tapaan postitse toimitettavissa maksupalvelukuorissa. Luotettavalle läheiselle voi myös antaa tilin käyttöoikeuden laskujen maksua varten. Kenenkään ei ole pakko hoitaa asioitaan verkossa. Henkilökohtainen palvelu on jatkossakin osa pankkien valikoimaa.

Maksamiseen ei välttämättä tarvitse edes PIN-koodia. Lähimaksu onnistuu 50 euroon saakka. Sitä suuremmat ostokset hoituvat lähimaksulla lataamalla kortti älypuhelimeen. Silloin sormenjälki korvaa PIN-koodin. Sormenjälkeä ei kukaan sivullinen voi varastaa eikä käyttää väärin. Itse maksaminen tapahtuu samalla lailla kuin kortilla tehtävässä lähimaksussa.

Käteiseen liittyy aina varkauden riski – varastettu käteinen on heti vapaasti käytettävissä, toisin kuin kortti. Jos käteistä silti välttämättä haluaa käyttää, kannattaa toimia kuten eräs iäkäs ystäväni: nostaa rahaa kaupan kassalta ostosten yhteydessä samalla kun maksaa kortilla, jottei varta vasten tarvitse lähteä automaatille. Tarvittaessa käteistä voi tilata myös lähimpään postiin.

 Kirjoittaja

Liisa Kanniainen
Kirjoittaja on digitaalisesta pankkitoiminnasta vastaava johtaja Nordeassa.

@LKanniainen

 Kaikki digitaalinen finanssiala -kolumnit

 

 

 Samalta kirjoittajalta

 

 

 Tuoreimmat