Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssialan Keskusliitto > Uutismajakka > Pankkien yhteisvastuu on pidettävä kurissa

Pankkien yhteisvastuu on pidettävä kurissa

​Juttusarjassa esitellään viikoittain yksi Finanssialan Keskusliiton 13:sta EU-vaalitavoitteesta. Ensimmäisessä jutussa FK:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila kertoo, miksi suomalainen finanssiala haluaa pankkien yhteisvastuulle tiukat rajat.
Pankkiunionin osana sorvataan järjestelmää, jolla jatkossa ratkotaan pankkikriisejä samalla lailla koko unionin alueella. EU:ssa on väännetty siitä, millaisella järjestelmällä kriiseihin varaudutaan, kuinka kriisitoimien kustannukset jaetaan ja kuka järjestelmän käytöstä päättää.
 
Näyttää todennäköiseltä, että kriisitoimia rahoitetaan tarvittaessa pankkiunionimaiden yhteisellä pankkien rahoittamalla rahastolla. FK:n mukaan tällaisen yhteisen rahaston käytön on oltava viimeinen vaihtoehto, ja sen käyttökynnyksen on oltava mahdollisimman korkealla. Ennen rahaston käyttöä on ensisijainen vastuu kriisitoimien rahoittamisesta oltava pankin omistajilla ja velkojilla.
 
"Suomalaisen finanssialan kannalta on tärkeä varmistaa, että yhteisvastuulle asetetaan selkeät ja tiukat rajat. Tästä on pidettävä huoli myös tulevalla EU-kaudella", kertoo FK:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.
 
Tällä hetkellä näyttää siltä, että yhteisen rahaston käytössä maiden välisen yhteisvastuun määrää lisättäisiin asteittain kymmenen vuoden kuluessa. Tämä on hyvä asia, sillä siinä ajassa useimmat pankit ovat todennäköisesti pystyneet hoitamaan asiansa kuntoon. 

Yhteisvastuuta voi rajata eri tavoin

Aiemmin FK kannatti mallia, jossa itsenäiset kansalliset rahastot olisivat muodostaneet verkoston nyt etenevän yhteisen kriisinratkaisurahaston sijaan. Tämä olisi rajannut yhteisvastuun niihin maihin, joissa kriisipankki toimii.
 
"Kansallisten rahastojen verkosto ei saanut Euroopassa poliittista kannatusta. Olemme nyt päätyneet tukemaan sitä ratkaisua, joka on meidän tavoitteemme kannalta se toiseksi paras. Ecofin-neuvoston joulukuinen sopu kriisinratkaisumekanismista sisältää elementtejä, jotka rajaavat tehokkaasti yhteisvastuun käyttöä. Se on suomalaisten pankkien ja niiden asiakkaiden etu", pääekonomisti Mattila selventää.