EU:n komission ehdotuksilla halutaan vahvistaa
eurooppalaista luottolaitossektoria ja vähentää pankkijärjestelmän riskejä.
Komission ehdotukset saavat maan hallituksen tuen. Osaltaan ehdotukset
kiristävät nykyisiä vaatimuksia, mutta toisaalta etenkin pienten pankkien
vaatimukset lievenevät.
Hallituksen mukaan ehdotetut toimet eivät kuitenkaan ole riittävä pohja pankkiunionin syventämiselle. Komissio esittää muutoksia sekä luottolaitosten vakavaraisuus- että kriisinratkaisusääntelyyn. Finanssialan Keskusliiton (FK) näkemyksen mukaan olisi tärkeää arvioida ehdotusten kokonaisvaikutuksia Suomen finanssialan ja kansantalouden näkökulmasta.
”Lievennykset muun muassa viennin rahoituksen kohteluun vakavaraisuus- ja maksuvalmiussääntelyssä ovat hyvä uudistus,” kiittelee FK:n johtava asiantuntija Ingalill Aspholm.
Viime vuosina viennin rahoitus on siirtynyt monissa maissa yhä enemmän julkisten vienninrahoituslaitosten vastuulle, kun pankit ovat vetäytyneet toiminnasta. Näin on käynyt myös Suomessa. Valtion rahoitusyhtiö Finnveran rooli onkin korostunut.
”Samalla Suomen valtion ja veronmaksajien takausvastuut ovat kasvaneet huomattavasti. Komission ehdotukset voisivat toteutuessaan lisätä pankkien osallistumista viennin rahoittamiseen,” Aspholm jatkaa.
Toisaalta pankkien kaupankäyntisalkkujen vakavaraisuusvaatimuksiin ehdotetuilla muutoksilla voisi olla haitallisia vaikutuksia. Aspholm katsoo, että nykymuodossaan ehdotukset johtaisivat riskien yliarvioimiseen ja pääomavaatimusten liialliseen nousuun.
”Tämä rankaisisi epäoikeudenmukaisesti muun muassa katettujen joukkolainojen markkinoita, jotka ovat tärkeitä Pohjoismaiden pankeille ja kansantalouksille.”
Uudistuksilla saatettaisiin myös Baselin pankkivalvontakomiteassa ja G20-tasolla sovittuja kansainvälisiä standardeja osaksi EU:n lainsäädäntöä.