Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Pankkilaina maksetaan vaikka tekisi tiukkaa

Pankkilaina maksetaan vaikka tekisi tiukkaa

​Vaikka maksuhäiriöisten henkilöiden määrä on Suomessa tällä hetkellä lähellä ennätyslukemia, hoidetaan pankkiluotot jopa aiempaa huolellisemmin. Pankista otettujen lainojen maksamatta jättäminen oli vuoden 2012 lopussa syynä vain 0,9 prosentissa maksuhäiriömerkinnöistä. Määrä on jopa hienokseltaan laskenut vuoden takaisesta tasosta, jolloin vastaava luku oli 1,1 prosenttia.

​Finanssialan Keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halosella on selvä syy siihen, miksi pankkiluotot, joista suurin osa on asuntoluottoja, eivät aiheuta kovin isoa osuutta maksuhäiriömerkinnöistä. ”Asuntolainaan suhtaudutaan tietyllä vakavuudella, päätös oman asunnon hankkimisesta on usein tarkkaan harkittu ja punnittu. Kyse on kuitenkin omasta kodista, joka on lainassa vakuutena ja siitä pidetään tiukasti kiinni”, Halonen pohtii. ”Ihmisten moraalikäsityksen mukaan kodin velka halutaan lukujen valossa katsoen hoitaa ennen muita.”

 
Sen sijaan maksuhäiriömerkinnöistä valtaosa, eli kaksi kolmasosaa, tulee Suomen Asiakastiedon mukaan tili- ja kertaluotoista, joihin kuuluvat myös pikavipit. Näiden osuus on hieman vuodessa noussut. Seuraavaksi yleisimmin maksuhäiriömerkintöjä on tullut maksamattomista puhelin-, tiedonsiirto- tai polttoainelaskusta ja postimyynti- ja verkko-ostoksista, jotka myös ovat kasvaneet.
 
Pankkiluotoista aiheutuva 0,9 prosentin maksuhäiriömerkintäosuus syntyy maksamattomista luotoista, joihin lasketaan mukaan asuntolainat, kulutusluotot ja opintolainat.

Vakuudelliset kulutusluotot ovat kuluttajille edullisimpia

Suurin osa luottolaitosten kotitalouksille myöntämistä lainoista euromäärissä mitaten on asuntolainoja, jotka ovat muihin lainoihin verraten suuria. Ne lohkaisevat 115 miljardin lainapotista peräti kolme neljännestä. Jäljelle jäänyt neljännes jakaantuu melko tarkasti kahtia kulutusluottojen ja muiden lainojen kesken.
 
Osasyyksi pankkilainojen huolelliseen maksamiseen voisi myös arvella sen, että ne ihmiset, joilla asuntolainaa on, hoitavat talouttaan muutenkin asiallisesti. Täydellinen huithapeli ei tule asuntoa ostaneeksi, jos kuukausittaisen puhelinlaskunkin kanssa tekee tiukkaa. Lisäksi pankit selvittävät asuntolainaa hakevien velanmaksukyvyn tarkkaan esimerkiksi korkojen nousun varalta.
 
FK:n Ulla Halonen pitää hyvänä asiana sitä, että pankkien myöntämien uusien vakuudellisten kulutusluottojen kasvu on ollut vuoden sisällä nopeampaa verrattuna vakuudettomien tili- ja kertaluottojen kasvuun. ”Vakuudelliset luotot ovat juuri sen vakuuden vuoksi niitä kaikkein halvimpia kuluttajalle, minusta niiden yleistyminen kertoo kuluttajien hintatietoisuudesta”, Halonen sanoo.
 
Rahalaitosten uusien kulutusluottojen (pois lukien tililuotot) keskikorko oli tämän vuoden tammikuussa keskimäärin 3,87 prosenttia. Tililuottojen ja luottokorttiluottojen korot taas ovat pankkien myöntämiä vakuudellisia kulutusluottoja korkeammat. Uusien myönnettyjen tili- ja luottokorttiluottojen keskikorko oli tammikuussa 6,41 prosenttia. ”Luotonottotilanteessa tärkeää on selvittää lainan todellinen vuosikorko, johon on sisällytetty koron lisäksi myös muut lainanhoitokustannukset ja vertailla niitä sitten keskenään”, Halonen muistuttaa.
 
Kovimpia korkoja kuluttajat maksavat pikaluotoista, joiden todelliset vuosikorot voivat nykyisin kohota useihin satoihin prosentteihin. Eduskunnassa on kuitenkin jo päätetty kesällä voimaan tulevasta lakimuutoksesta, joka sallii alle 2 000 euron luottoihin enintään 50 prosentin koron viitekoron lisäksi.
 
Yleisesti ottaen kulutusluottojen kasvu on tasaantunut noin kolmen prosentin tietämille. Vuonna 2008 kulutusluottokanta kasvoi vielä noin 8 prosenttia vuositasolla. Kulutusluottokanta on viimeisen vuoden aikana kasvanut asuntoluottokantaa hitaammin, jossa kasvua oli 5,5 prosenttia. Kasvun tasaantumista on tapahtunut myös jonkin verran asuntoluotoissa. ”Taloudellinen tilanne heijastuu luotonottoon. Kun on vakituinen työpaikka ja syytä olettaa, ettei se karkaa alta minnekään, otetaan rohkeammin lainaa. Kun töistä on epävarmuutta, näkyy se myös lainanotossa”, Halonen kertoo.