Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Pankkiunioni rakentuu pala kerrallaan

Pankkiunioni rakentuu pala kerrallaan

​Pankkiunionia rakennetaan EU:ssa kovalla vauhdilla. Euroopan keskuspankin (EKP) vetämä yhteinen pankkivalvonta käynnistyy syksyllä 2014. Yhteinen kriisinratkaisumekanismi taas aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta, mikäli komission esittämä aikataulu pitää. Pankkiunionin kolmatta osaa, yhteistä talletussuojaa, koskeva ehdotus on toistaiseksi jäänyt komission pöytälaatikkoon poliittisen herkkyytensä takia.

​Yhteinen valvonta ja kriisinratkaisu tarvitsevat toimiakseen yhteisen sääntökirjan, jonka mukaan pankkeja valvotaan ja puututaan esille nouseviin ongelmiin. Se muodostuu kolmesta osasta.

Ensimmäinen osa kattaa pankkien uudet vakavaraisuus- ja maksuvalmiusvaatimukset ("Basel III"). Nämä vaatimukset ovat jo pidemmän aikaa näkyneet pankkien toiminnassa, vaikka ne tulevatkin voimaan asteittain vasta lähivuosien aikana.
Toinen osa sisältää työkalut, joilla pankkikriisejä hoidetaan kaikissa EU-maissa. Sen valmistelu on yhä kesken. Keskeinen asia on sijoittajanvastuun käyttöönotto: jatkossa pankkikriisien kustannukset maksatetaan ensisijaisesti pankkien omistajilla ja velkojilla.

Kolmas osa koskee talletussuojajärjestelmien uudistamista. Se on edellisen tavoin yhä keskeneräinen. Tarkoituksena on luoda yhdenmukaiset talletussuojajärjestelmät kaikkiin EU-maihin. Kyse on siis eri maiden järjestelmien yhdenmukaistamisesta, ei yhteisen järjestelmän luomisesta.

Yhteisen pankkivalvonnan piiriin
on tulossa noin 6 000 euroalueen pankkia ja muuta luottolaitosta. Näistä noin 130–140 on EKP:n suorassa valvonnassa ja loput kansallisten viranomaisten vastuulla. Tosin EKP:lla on tarvittaessa oikeus ottaa mikä tahansa luottolaitos suoraan valvontaansa.

Suomesta EKP:n suoraan valvontaan ovat näillä näkymin tulossa Nordea Pankki Suomi, OP-Pohjola sekä Danske Bankin suomalainen tytäryhtiö. Taseella mitattuna ne muodostavat noin 90 prosenttia Suomen pankkisektorista. Ei siis ole ollenkaan yhdentekevää, millä tavalla niitä valvotaan jatkossa.

Yhteisen kriisinratkaisumekanismin rakentaminen on vielä alkuvaiheessa. Tarkoituksena on luoda yhteisen valvonnan rinnalle samankaltainen ylikansallinen rakenne, joka huolehtii pankkikriisien hoidosta. Mekanismi nojaa toiminnassaan edellä mainittuihin työkaluihin.

Kun pankkikriisejä hoidetaan, tarvitaan rahaa. Pankin omistajilla ja velkojilla on jatkossa ensisijainen vastuu kustannusten kattamisesta, mutta lisäksi komissio on esittänyt yhteisen kriisirahaston perustamista kaikille luottolaitoksille. Myös suomalaiset pankit osallistuisivat sen kartuttamiseen. Rahaston varoja käytettäisiin, jos omistajien ja velkojien saamisilla ei voida tai ei haluta kattaa kaikkia kriisinhoidon kustannuksia.

Yhteinen rahasto merkitsee pankkien keskinäistä yhteisvastuuta. Koska yhteisvastuuseen liittyy aina riski väärinkäytöksistä, sen käytölle olisi asetettava selkeät rajat. Lisäksi euroalueen pankkien nykyiset ongelmat olisi ratkaistava ennen kuin yhteisvastuu alkaa. Muutoin pankkiunioniin jää pahoja valuvikoja.

 Kirjoittaja

Veli-Matti Mattila
Finanssialan Keskusliiton pääekonomisti

 Samalta kirjoittajalta

 

 

Italian pankkikriisin opetus: yhteisvastuuta ei pidä lisätä nythttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Italian_pankit_ja_yhteisvastuu.aspxItalian pankkikriisin opetus: yhteisvastuuta ei pidä lisätä nyt28.6.2017 8:00:00
Monta syytä sanoa ei yhteiselle talletussuojallehttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Monta-syytä-sanoa-ei-yhteiselle-talletussuojalle.aspxMonta syytä sanoa ei yhteiselle talletussuojalle29.10.2015 12:35:00
Totuuden hetki lähestyyhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Totuuden-hetki-lahestyy.aspxTotuuden hetki lähestyy12.9.2014 10:45:00

 Tuoreimmat

 

 

Käteisestä viikkorahasta on aika luopuahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Kateisesta_viikkorahasta_on_aika_luopua.aspxKäteisestä viikkorahasta on aika luopua21.8.2017 5:30:00
Karkottaako liika sliippaus sijoitusasiakkaita?http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Karkottaako_liika_sliippaus_sijoitusasiakkaita.aspxKarkottaako liika sliippaus sijoitusasiakkaita?14.8.2017 10:36:00
Rekisteri tekisi lobbauksesta julkisempaa ja avoimempaahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Rekisteri-tekisi-lobbauksesta-julkisempaa-ja-avoimempaa.aspxRekisteri tekisi lobbauksesta julkisempaa ja avoimempaa28.7.2017 7:19:00