Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Pankkiunionin lähtölaukaus ammutaan tänään – mikä muuttuu?

Pankkiunionin lähtölaukaus ammutaan tänään – mikä muuttuu?

Euroopan pankkiunioni starttaa tänään, kun sen ensimmäinen osa, yhteinen pankkivalvontamekanismi, aloittaa toimintansa. Jatkossa unioniin liitetään myös luottolaitosten yhteinen kriisinratkaisu sekä kansallisten talletussuojajärjestelmien yhdenmukaistaminen. Pankkiunionin perustana ovat yksityiskohtaiset pankkien vakavaraisuutta, maksuvalmiutta sekä kriisinratkaisua koskevat yhteiset säännöt

Pankkiunionin alkua edelsi Euroopan keskuspankin, EKP:n, johdolla tehty merkittävien pankkien taseiden läpivalaisu ja siihen liittyneet stressitestit. Mitä tämä kaikki käytännössä tarkoittaa? Tähän kysymykseen vastaa Finanssialan Keskusliiton (FK) pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Euroopan pankkiunioni starttaa tänään, kun euroalueen merkittävimmät pankit siirtyvät EKP:n suoraan valvontaan. Mikä muuttuu entiseen verrattuna Euroopassa ja Suomessa?

Yhteinen pankkivalvonta tuo ylikansallisen otteen pankkien valvontaan ja esimerkiksi toimilupa-asioihin. Kaikkia pankkeja pyritään valvomaan yhdenmukaisella tavalla. Ylikansallinen valvonta on edellytys sille, että mahdollisten tulevien pankkikriisien hoidossa voidaan käyttää yhteisiä varoja pankkiunionin yhteisen kriisirahaston ja sen vararahoitusjärjestelyjen kautta.

Yhteisen valvonnan vetovastuu on EKP:llä, ja kansalliset valvojat auttavat sitä. EKP:n suoraan valvontaan tulee 120 merkittävintä pankkia ja muuta luottolaitosta euroalueelta. Suomesta mukana ovat Danske Bank Oyj, Nordea Pankki Suomi Oyj ja OP-Pohjola-ryhmä.  Ne kattavat noin 90 % Suomen pankkisektorista taseen koolla mitattuna. EKP perustaa erilliset valvontatiimit kutakin pankkia varten. Päätökset tehdään EKP:n valvontaneuvostossa, viime kädessä EKP:n neuvostossa.

Pienemmät euroalueen pankit – joita on useita tuhansia – jäävät ensisijaisesti kansallisten valvojien valvontaan. EKP kuitenkin tarkkailee myös niiden valvontaa ja huolehtii siitä, että kansallisten valvojien toimintatavat ovat yhdenmukaisia. Tarvittaessa EKP voi ottaa minkä tahansa näistäkin pankeista suoraan valvontaansa, jos se esimerkiksi ei ole tyytyväinen kansallisen valvojan toimintaan.

Mikä on pankkiunioni? Millainen on sen työskentelytapa? Kuka tekee ja mitä?

Pankkiunioni koostuu yhteisestä pankkivalvonnasta, yhteisestä kriisinratkaisumekanismista sekä yhteisestä sääntökirjasta. Lisäksi kansalliset talletussuojajärjestelmät yhdenmukaistetaan eli kaikkiin maihin rakennetaan samantyyppiset talletussuojat kuin esimerkiksi Suomessa on jo olemassa. Eräät tahot EU:ssa haluaisivat pankkiunioniin myös yhteisen talletussuojan, joka turvaisi tallettajien saamiset jokaisessa pankkiunionimaassa yhteisvastuullisesti.

Pankkivalvonta ja kriisinratkaisu ovat ylikansallisia. Valvonnassa vetovastuu on EKP:lla, joka sijaitsee Frankfurtissa. Kriisinratkaisua varten perustetaan Brysseliin yhteinen kriisinratkaisuneuvosto, joka vastaa EKP:n suorassa valvonnassa olevien pankkien sekä valtiorajat ylittävää toimintaa harjoittavien pankkien kriisien ratkaisemisesta. Jatkossa kriisien hoitotoimista aiheutuvat kustannukset siirtyvät ensisijaisesti pankkien omistajien ja velkojien vastuulle (sijoittajanvastuu). Jos se ei riitä, turvaudutaan yhteiseen kriisirahastoon. Siihen kerätään kaikilta euroalueen luottolaitoksilta yhteensä noin 55 mrd. euroa vuoteen 2023 mennessä. Suomalaisten luottolaitosten osuus rahastosta on yli miljardi euroa. Rahastomaksut riippuvat pankin taseen koosta ja sen toiminnan riskeistä.

Pienien pankkien kriisiratkaisusta vastaavat kansalliset viranomaiset. Jos kriisin hoitaminen kuitenkin edellyttää yhteisten varojen käyttöä, päätösvalta siirtyy yhteiselle kriisinratkaisuneuvostolle.

Viikko sitten julkaistiin tulokset EKP:n tekemästä ns. pankkien kattavasta arvioinnista ja Euroopan pankkivalvontaviranomaisen, EBAn, stressitesteistä. Mikä näiden tarkoitus oli?

EKP:n johdolla tehdyn kattavan arvioinnin tarkoituksena oli varmistua siitä, että EKP:n valvontaan siirtyvät pankit ovat terveitä ja että niiden taseissa ei piile ongelmia. Arviointiin kuului pankkien taseiden läpikäynti sekä stressitestaus. EBAn stressitestit ovat jatkoa aiemmille vastaaville testeille, joilla pyritään arvioimaan pankkien kykyä selvitä heikossa taloustilanteessa. Kattavassa arvioinnissa oli mukana 130 pankkia, joista liki kaikki ovat tulossa EKP:n suoraan valvontaan. EBAn stressitesteissä näkökulma oli EU-tasolla, ja mukana oli myös sellaisia pankkeja, jotka eivät kuulu pankkiunioniin.

Mitä testeissä selvisi ja miten niiden tuloksia on arvioitu kuluneen viikon aikana?

EKP:n arvioinnin tulosten mukaan 25 pankilla oli tarvetta korjata pääomiaan yhteensä 25 mrd. eurolla. Ongelmapankeista yhdeksän oli italialaisia. Käytännössä korjaustarve on tätä pienempi, noin 6 mrd. euroa, koska monet pankit olivat ennakoineet tuloksia ja vahvistaneet pääomiaan jo etukäteen.

Kattavaan arviointiin sisältynyt taseiden läpikäynti oli mittava toimenpide, jonka aikana käytiin läpi noin 120 000 luottoasiakasta ja arvioitiin pankkien tekemien kirjausten ja mm. lainojen vakuusarvostusten oikeellisuus. Työtä oli tekemässä yhteensä 6 000 asiantuntijaa eri puolilla Eurooppaa.

Kattavan arvioinnin ja stressitestien tuloksia on pidetty monella taholla uskottavina. Stressitestissä käytetty huonon talouskehityksen skenaario oli tiukahko. Tosin maiden välillä oli tässä suhteessa eroja, jotka johtuivat mm. siitä, että maiden lähtökohtatilanteet olivat hyvin erilaiset. Osassa euroalueen maita taloustilanne on varsin hyvä (esim. Saksa), kun taas eräissä maissa talous on vasta alkanut hitaasti toipua syvästä lamasta (esim. Kreikka).

Joillain tahoilla on ihmetelty arvioinnissa paljastuneiden pääomavajeiden pienuutta. Markkinoiden ennakkoarvioissa esitettiin paljon suurempia lukuja. Lukujen pienuus johtuu merkittävässä määrin siitä, että pankit ovat viime vuosien aikana vahvistaneet taseitaan eri tavoin, myymällä saamisiaan, supistamalla luotonantoon ja vahvistamalla pääomiaan osakeannein sekä voittovaroin. Lisäksi mm. Irlannissa, Kreikassa ja Espanjassa pankkeja on pääomitettu julkisin varoin huomattavilla summilla. Tämä näkyi tuloksissa. Toisaalta osa pankeista selvisi testeistä rima heiluen. Esimerkiksi Saksassa oli parikin suurehkoa pankkia, joiden vakavaraisuus notkahti stressitesteissä lähelle hylkäysrajaa.

Millaisia toimenpiteitä ja millaisella aikataululla testit sysäsivät liikkeelle?

Niillä pankeilla, joilta löytyi pääomavajeita, on 6-9 kuukautta aikaa hoitaa asiat kuntoon. Suunnitelmat tulee toimittaa EKP:lle jo marraskuun alkupuolella. Ensisijaisesti vajeet on pyrittävä kattamaan yksityisin varoin, esim. osakeanneilla. Jos tämä ei onnistu, voidaan käyttää julkisia varoja EU:n valtiontukisäännösten mukaisesti. Tällöin turvaudutaan ensi vaiheessa pankin kotimaan kriisirahastoon tai vastaaviin kansallisiin toimiin. Jos maa ei pysty tukemaan pankkia, se voi kääntyä Euroopan vakausmekanismin (EVM) puoleen. EVM:n varoja annetaan ensisijaisesti valtion kautta, mutta viimekätisenä vaihtoehtona on myös pankkien suora pääomitus. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että tätä ennen on turvauduttava laaja-alaisesti sijoittajanvastuuseen pankin pääomittamiseksi.

Mikä testituloksissa herätti eniten huolta?

Pankkien kattava arviointi koski vain 130 merkittävää euroalueen luottolaitosta. Sen ulkopuolelle jäi tuhansia pienempiä luottolaitoksia, joiden taseiden sisällöstä ja stressinsietokyvystä ei ole yhtenäistä käsitystä. Jos näistä luottolaitoksista paljastuu tulevina vuosina ongelmia, on mahdollista, että niitä joudutaan hoitamaan yhteisin varoin yhteisen kriisirahaston kautta.

Stressitesteissä arvioitiin pankkien kykyä sietää ennakoitua huonomman talouskehityksen mukanaan tuomia ongelmia. Testaus jäi kuitenkin joiltain osin vajavaiseksi. Esimerkiksi valtionpapereiden arvonalentumiset olisivat voineet olla suurempia kuin testeissä oletettiin. Tämä olisi heikentänyt erityisesti niiden pankkien tuloksia, joilla on hallussaan paljon heikon luokituksen omaavien valtioiden papereita.

Testeissä selvisi, että ns. järjestämättömiä saamisia löytyi ennakoitua suurempi määrä. Mitä se merkitsee?

Järjestämättömiä saamisia löytyi EKP:n kattavassa arvioinnissa noin 136 mrd. euroa enemmän kuin pankit itse olivat kirjanneet taseisiinsa. Tämä johtui osin siitä, että arvioinnissa käytettiin ensimmäistä kertaa yhtenäistettyä määritelmää eri maiden pankkien järjestämättömille saamisille. Sen mukaan esimerkiksi tietyn yritysasiakkaan kaikki luotot tulee merkitä järjestämättömiksi, jos yksikin yrityksen merkittävänkokoinen luotto on hoitamaton. Yleensä tällaisessa tapauksessa ainoastaan hoitamaton luotto on merkitty järjestämättömäksi. Lisäksi nyt kirjaukset esitettiin bruttomääräisinä eli niissä olivat mukana myös jo tehdyt arvonalentumiset.

Arvioinnissa löytyneitä järjestämättömiä saamisia käsiteltäneen jatkossa EKP:n ja pankkien välisissä keskusteluissa.

Mitkä ovat seuraavat askeleet kohti syvempää pankkiunionia ja millä aikataululla ne etenevät?

Yhteisen kriisinratkaisuneuvoston perustaminen on parhaillaan käynnissä, ja sen pitäisi aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Varsinainen kriisinratkaisutoiminta alkaa, kun yhteisen kriisirahaston kerryttäminen käynnistyy vuonna 2016. Edellytyksenä on lisäksi, että pankkiunionimaat ovat siihen mennessä ratifioineet yhteistä rahastoa koskevan hallitusten välisen sopimuksen.