Pienillä paikkakunnilla riskejä pelätään enemmän

Pienillä paikkakunnilla riskit koetaan suuremmiksi kuin isommilla, selviää Finanssiala ry:n Vakuutustutkimuksen aineiston pohjalta tehdystä opinnäytetyöstä. Eniten vaikutusta riskikäsityksiin oli tuttuun tapaan henkilön iällä.

Tampereen yliopistossa tehdyssä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin, miten ikä, sukupuoli, koulutusaste, asuinpaikkakunnan asukasmäärä ja asumismuoto vaikuttavat suomalaisten riskikäsityksiin. Perinteisesti tutkimuksissa on havaittu, että naiset kokevat hyvinvointia uhkaavat riskit suuremmiksi kuin miehet. Samaten ikääntymisen myötä riskit koetaan uhkaavampina kuin nuorena.

Pekka Laitilan tekemässä vakuutustieteen opinnäytetyössä havaittiin iän selittävän eniten eroja riskikokemuksissa. Hieman yllättäen toiseksi eniten eroja selitti asuinpaikkakunnan koko. Tarkastelussa verrattiin toisiinsa ihmisiä, jotka asuivat asukasluvultaan yli 50 000 asukkaan paikkakunnilla ja tätä pienemmillä. Pienemmillä paikkakunnilla riskien koettiin uhkaavan enemmän hyvinvointia kuin suuremmilla.

Opinnäytetyön tekijä Laitila arvioi, että syynä voi olla esimerkiksi avun saamiseen menevä aika. Yleensä suurissa kaupungeissa esimerkiksi lääkintähenkilökunta, poliisi ja palokunta ovat nopeammin saavutettavissa tai saatavilla paikalle kuin maaseudulla. Varsinaista selitystä riskikäsityksen erolle isojen ja pienten paikkakuntien välillä ei löydetty.

Vakuutustutkimus on Finanssiala ry:n kahden vuoden välein tekemä kyselytutkimus, jossa selvitetään suomalaisten asennoitumista vakuutuksiin ja vakuuttamiseen. Tutkimukseen haastatellaan tuhatta suomalaista, jotka edustavat kattavasti Suomen koko väestöä. Tuorein tutkimus on peräisin vuodelta 2016. Seuraava vakuutustutkimus tehdään ensi vuonna.