Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Pitäkää ministerit pää kylmänä!

Pitäkää ministerit pää kylmänä!

​Maan hallitus on kuukauden päästä kovassa testissä. Kataisen - Urpilaisen hallituksen on määrä sopia silloin talouden uusista sopeutustoimista ja kasvupaketista.


Toivoisin hallituksen kiinnittävän neuvotteluissaan huomiota erityisesti kolmeen seikkaan: Ensiksi yritysten rahoitukseen on saatava nykyistä enemmän vaihtoehtoja, jotta uusien yritysten perustaminen ja kasvu onnistuisi nykyistä kivuttomammin. Toiseksi asuntotarjontaa pitää lisätä, erityisesti pääkaupunkiseudulla tilanne vaatii reippaita toimenpiteitä. Kolmanneksi on huolehdittava siitä, ettei finanssialan yritysten maksutaakkaa enää lisättäisi uusilla maksuilla.

Jotta suomalaiset yritykset
voisivat kasvaa ja tarjota enemmän työpaikkoja, niille on tarjottava erilaisia rahoitusvaihtoehtoja. Aloitteleva yritys saa alkutaipaleellaan julkista tukea, mutta pienille ja keskisuurille yrityksille lähestulkoon ainoa rahoitustapa on pankkilaina. Jopa neljä viidesosaa pk-yritysten rahoituksesta on pankkilainoitusta.

Yrityksen kasvuun tähtäävät riskipitoiset investoinnit saattavat jäädä yrityksiltä rahoituksen puutteessa tekemättä, mikäli pankki ei suunnitelmille lämpene. On löydettävä keinoja, joilla sijoittajat voisivat tarjota rahoitustaan myös pk-yrityksille. Pekka Ala-Pietilän työryhmän äskettäin julkistama esitys sisältää eväitä pk-yritysten työllistämiseen. Yksi tutkimisen arvoinen ehdotus on pk-yritysten joukkovelkakirjalainojen uudelleen elvyttäminen.

Nimenomaan pk-yrityksissä on merkittävää työllistämispotentiaalia. Suomen Yrittäjien mukaan eniten työpaikkoja on syntynyt yrityksiin, joissa tällä hetkellä on alle kymmenen työntekijää. Yksinyrittäjistäkin joka neljäs olisi halukas palkkaamaan yritykseensä toisen työntekijän. Mikroyrityksissä sitä paitsi voidaan hyvin. Yrittäjien selvityksen perusteella työntekijät alle kymmenen hengen yrityksissä ovat kaikkein tyytyväisimpiä työaikoihinsa, palkkoihinsa ja esimiehiinsä. Näissä firmoissa myös työehdoista sovitaan kaikkein eniten yksilöllisesti. Olisi suotavaa sallia tämä oikeus myös hivenen suurempien yritysten työntekijöille.

Erilaisten asumismuotojen tarjonnan lisääminen vakauttaisi nykyisiä asuntomarkkinoita. Pääkaupunkiseudulla asuntomarkkinoita kuumentaa suoranainen asuntopula, ja siksi rakennuttajia on kannustettava erityisesti vuokra-asuntojen rakentamiseen. Tarvetta kohtuuhintaisille vuokra-asunnoille on myös kasvukeskuksissa, kuten Oulussa.
Keinojakin on olemassa. Vuosina 2009–2011 rakennettiin yli 7 000 uutta vuokra-asuntoa, kun valtio höllensi selvästi vuokra-asuntorakentamiseen tarkoitettujen korkotuettujen lainojen ehtoja. Tätä käytäntöä pitäisi jatkaa. Siitä hyötyisi myös rakennusalan työllisyys.
Asuntomarkkinat heijastuvat myös työmarkkinoihin. Jos asunto on vaikea hankkia, heikentää se työvoiman liikkuvuutta. Tämän vuoksi esimerkiksi asuntolainoihin kaavailtua pakollista 80 prosentin lainakattoa ei pidä säätää, vaan arvioida jokaisen lainanhakijan tilanne erikseen terveellä järjellä. Lainakatto iskisi erityisesti nuoriin ensiasunnon ostajiin.

Säästämistä asunnon ostamisessa on kannustettava. ASP-säästäminen on nuorille oivallinen tapa päästä kiinni omaan kotiin. ASP-säästämisen ikärajaa on laskettava nykyisestä 18 vuodesta. ASP:sta voitaisiin poistaa myös 30 vuoden yläikäraja. ASP-järjestelmä koskee joka tapauksessa vain ensiasunnon ostajia, mikä on riittävä rajoite.

Meneillään on useita uudistuksia, joiden tarkoituksena on säännellä nykyistä enemmän finanssialan toimintaa. Sääntelyssä on toki parantamisen varaa, mutta sääntelyllä ei saa rangaista alan yrityksiä.  Nyt on jo tiedossa kymmenkunta säädöstä, jotka voimaantullessaan nostavat asteittain finanssialan kustannuksia noin 800 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 mennessä. Näistä esimerkkeinä mainittakoon uudet vakavaraisuusvaatimukset ja jo tämän vuoden alussa Suomessa voimaan tullut pankkivero.

Hallitus on myöntänyt, että kansallinen pankkivero sisältää riskejä. Pankkilain perustelujen mukaan pankkivero saattaa aiheuttaa paineita pankkien yritysjärjestelyihin, jolloin veroa ei kertyisikään suunniteltua 170 miljoonaa euroa.
 
Suomalaiset pankit ja vakuutusyhtiöt hoitavat hyvin jämptisti yhteiskunnalliset velvoitteensa. Haluammekin olla suomalaisten hyvinvoinnin rakentajia. Finanssiala on yksi suurimpia veronmaksajia Suomessa. Vuonna 2011 kahdentoista suurimman yhteisöveron maksajan joukosta löytyy neljä finanssialan yritystä.

Finanssialaa kuormittaviin uusiin veroihin ja maksuihin on löydettävä rahat joko palveluista perittävien hintojen nostolla tai yrityksen kuluja karsimalla. Maksut koituvat siis maksettavaksi joko yritysten työntekijöille katkerien henkilöstövähennysten muodossa tai sitten pankkien ja vakuutusyhtiöiden kanssa asioiville tavallisille kuluttajille. 
Terve finanssisektori tuo vaikeana aikana maallemme kilpailukykyä. Tästä on vahvana osoituksena se, että suomalaisyritykset saivat marraskuussa pankkilainaa noin 0,70 prosenttiyksikköä halvemmalla kuin euroalueella keskimäärin. Vielä suurempi marginaalien ero on pk-yritysluotoissa. Pankkien myöntämien yrityslainojen kanta on kasvanut kahden vuoden ajan nopeammin kuin euroalueella. Tällä on kohtalonyhteys myös Suomen valtion hyvään luottoluokitukseen.  Miten pitkään tämä suotuisa kehitys voi jatkua, mikäli finanssialan kustannuksia lisätään koko ajan?

Toivottavasti hallitus pitää pään kylmänä eikä tuudittaudu maamme hyvään luottoluokitukseen. Luokittajien arviossa painavat varmasti Suomen poliittisen järjestelmän aiemmat hyvät näytöt vaikeiden ratkaisujen aikaansaamisesta silloin, kun tarvetta niille on ollut. Nyt ratkaisut todella tulevat kreivin aikaan. Kansa odottaa päättäjiltä rohkeita ja ennakkoluulottomia uudistuksia, joilla turvataan hyvinvointia tulevillekin sukupolville.

Piia-Noora Kauppi
Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja

Kolumni on julkaistu Kalevan Vieras-palstalla.

 Kirjoittaja

 Samalta kirjoittajalta

 

 

Suomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Suomen-on-ryhdyttava-taas-aloitteelliseksi-EUssa.aspxSuomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssa13.4.2017 9:30:00
Eipä hötkyillä – asuntoluototus vakaalla pohjallahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Eipa-hotkyilla-asuntoluototus-vakaalla-pohjalla.aspxEipä hötkyillä – asuntoluototus vakaalla pohjalla30.3.2017 5:56:00
Fintech-yritykset tuovat uudenlaista kumppanuutta finanssialallehttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Uudenlaista-kumppanuutta-finanssialalle.aspxFintech-yritykset tuovat uudenlaista kumppanuutta finanssialalle17.3.2017 8:30:00

 Tuoreimmat

 

 

Nuorissa maksupetosten tulevaisuus?http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Pisa_tutkimus_kolumni.aspxNuorissa maksupetosten tulevaisuus?13.6.2017 11:25:00
Velkaantumiskeskustelu on yksipuolistahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Velkaantumiskeskustelu-on-yksipuolista.aspxVelkaantumiskeskustelu on yksipuolista31.5.2017 19:17:00
Väliaika-arvio ravistelee pääomamarkkinaunionia kehittymäänhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Väliaika-arvio-ravistelee-paaomamarkkinaunionia-kehittymaan.aspxVäliaika-arvio ravistelee pääomamarkkinaunionia kehittymään31.5.2017 17:50:00