Euroopan komissio esitti vuonna 2015 ehdotuksen Euroopan unionin yhteisestä pääomamarkkinaunionista. Tarkoituksena on luoda nykyistä kilpailukykyisemmät ja monipuolisemmat pääomamarkkinat Eurooppaan, joka on tässä suhteessa erityisesti Yhdysvaltoja selvästi jäljessä.
Pääomamarkkinaunioni koostuu useista erillisistä lainsäädäntöehdotuksista. Yksi merkittävimmistä on katettujen joukkolainojen harmonisointi EU:ssa. Tällä hetkellä katettujen joukkolainojen markkinat on säädelty pääosin kansallisesti, ja ne eroavat toisistaan jonkin verran. Pitkät perinteet ovat ohjanneet markkinoiden kehitystä ja joissain Euroopan maissa katetuilla joukkolainoilla on rahoitettu asuntorahoitusta jo yli 200 vuoden ajan.
EU-komission tavoitteet katettujen joukkolainojen harmonisoimiksesi ovat kannatettavia. Tarkoituksena on parantaa sijoittajansuojaa, lisätä rajat ylittäviä sijoituksia ja luoda markkinoita niissä maissa, joissa katettuja joukkolainoja ei tällä hetkellä lasketa liikkeelle. EU-komissio on korostanut, että nykyisin hyvin toimivia markkinoita ole tarkoitus heikentää.
Katetut joukkolainat ovat eurooppalainen tuote, vaikkakin viime vuosina liikkeeseenlaskuja on nähty myös muissa maanosissa. Niillä rahoitetaan pääasiassa asuntolainoja, joskus myös julkista sektoria. Erityisesti pohjoismaisille pankeille rahoitusmuoto on erityisen tärkeä. Suomen, Ruotsin ja Norjan markkinat muodostavat yhdessä 15 prosenttia koko markkinasta globaalisti ja 16 prosenttia eurooppalaisesta markkinasta.
Katetut joukkolainat toimivat finanssikriisin aikana edullisena ja turvallisena varainhankinnan muotona, mikä mahdollisti pankkien luotonannon häiriöttömän jatkumisen myös laskusuhdanteessa.
Katettujen joukkolainojen osuus suhteessa suomalaisten asuntolainakantaan on noin 36 %. Kustannustehokas varainhankinta mahdollistaa osaltaan suomalaisten edulliset asuntolainat: suomalaisten kotitalouksien maksamat asuntolainojen korot ovat euroalueen matalimmat.
Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa myös pienet pankit ovat liikkeeseenlaskijoita. Pienille toimijoille kustannusten kohtuullisuus on erittäin tärkeää, koska liikkeeseenlaskuja voi olla vain muutamia jolloin skaalaetujen hyödyntäminen on vaikeampaa. Tästä syystä kansallisen lainsäädännön kustannustehokkuus korostuu erityisesti meidän markkinoilla.
Pohjoismaiset liikkeeseenlaskijat kannattavat EU-lainsäätäjien harmonisointitavoitteita ja haluavat luottaa siihen, että tarkoitus on parantaa ja syventää pääomamarkkinoiden toimivuutta eikä heikentää niitä. Olemme kuitenkin huolissamme erityisesti kustannusten mahdollisesta noususta ja sen vaikutuksista asuntorahoitukseen. Lisäksi EU-tason harmonisointi voi tarkoittaa sitä, että joitain muutoksia nykyisiin tuotteisiin on tehtävä. Tämä siitäkin huolimatta, etteivät sijoittajat tai luottoluokittajat näe nykyisessä mallissa mitään ongelmia. Päinvastoin, kaikkien suomalaisten liikkeeseenlaskujen luottoluokitus on AAA, eli paras mahdollinen.
Tavoite pääomamarkkinoiden parantamisesta tulisi pysyä lainsäätäjien ja päättäjien tavoitteena, eikä lopputulos voi olla nykyistä hyvin toimivaa ja kustannustehokasta markkinaa heikentävä. Muuten lopputulos olisi tavoitteidensa vastainen.