Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Pohjustetaanko Suomessa tietä yhteiselle talletussuojarahastolle?

Pohjustetaanko Suomessa tietä yhteiselle talletussuojarahastolle?

​Pankkiunionia on pystytetty Eurooppaan varsin vauhdikkaalla aikataululla. Tuorein päätös koski yhteistä kriisinratkaisua, johon kuuluva noin 55 miljardin euron suuruinen kriisirahasto sovittiin otettavaksi käyttöön vaiheittain jo vuodesta 2016 alkaen. Pankkiunionista puuttuu joidenkin mielestä vielä yksi palanen: yhteinen talletussuoja. Valtiovarainministeriön kriisinratkaisutyöryhmä esitti maaliskuussa, että Talletussuojarahasto pitäisi Suomessa valtiollistaa. Pohjustetaanko tällä tietä pankkiunionin yhteiselle talletussuojalle?

​Yhteisen kriisirahaston käytössä yksittäisellä jäsenvaltiolla ei käytännössä ole juurikaan päätösvaltaa. Suomen kannalta katsottuna on tärkeää, että rahaston käyttökynnys nostetaan mahdollisimman korkealle. Sijoittajanvastuun on heti alusta alkaen oltava ensisijainen ja pääasiallinen kriisinhoitotoimien rahoituslähde. Valitettavasti rahaston ja siihen sisältyvän yhteisvastuun nopeutettu käyttöönotto lisää riskiä, että hyvin asiansa hoitaneet suomalaispankit joutuvat lähivuosina osallistumaan muiden maiden ongelmien hoitoon. Viime kädessä kulut koituvat asiakkaiden maksettaviksi, toki markkinoiden kilpailutilanteesta riippuen.

Suomen finanssiala kannattaa talletussuojan yhtenäistämistä euroalueella mutta ei yhteisvastuuta lisäävää yhteistä talletussuojarahastoa. Tämä kanta sai laajaa tukea myös puolueiden puheenjohtajilta Finanssialan Keskusliiton ja MTV:n yhteisessä eurovaalitentissä. Vaarana kuitenkin on, että ennemmin tai myöhemmin myös talletussuojaan esitetään maiden rajat ylittävää yhteisvastuuta.

Valtiovarainministeriön kriisinratkaisutyöryhmän mietinnössä esitettiin kokonaan uuden finanssialan kriisinratkaisuviranomaisen perustamista. Ehdotuksen mukaan uudelle viranomaiselle keskitettäisiin kaikki keskeiset rahoitusmarkkinakriisien hoitoon liittyvät viranomaistehtävät ja myös talletussuojan hallinnointi. Kovinkaan painavia perusteluja ehdotukselle ei kuultu, pikemmin ilmaan nousi kysymyksiä ehdotuksen perimmäisestä tarkoituksesta. Finanssiala oli mukana työryhmässä mutta vastusti uuden viranomaisen perustamista.

Kriisinratkaisutehtävien hoidossa Suomen suurimpia luottolaitoksia koskeva toimivalta on jatkossa eurooppalaisella kriisinratkaisuneuvostolla. Uutta kansallista viranomaista ei yksinkertaisesti tarvita. Kotimaassa kriisinratkaisuun liittyvät tehtävät voidaan antaa jo olemassa olevalle viranomaiselle, kunhan ne erotetaan ”kiinanmuurilla” viranomaisen muista vastuista riippumattomuuden takaamiseksi. Useissa jäsenmaissa tehtäviä kaavaillaan valvovan viranomaisen yhteyteen. Myös Finanssivalvonta pitää tämänkaltaista järjestelyä mahdollisena Suomessa.

Talletussuojarahaston hallinnointi ei ole valtiollinen tehtävä eikä työryhmän muutosehdotus perustu EU-sääntelyyn.  Talletussuojarahasto on itsenäinen myös esimerkiksi saksankielisessä Euroopassa ja osassa Pohjoismaita. Näissä maissa hallinnoinnin muutoksesta ei ole edes keskusteltu.

Nykyinen, jäsenpankkiensa hallinnoima Talletussuojarahasto on toiminut koko 16-vuotisen olemassa olonsa ajan tehokkaasti ja moitteetta. Rahastossa on varoja noin miljardi euroa, joka on merkittävästi yli direktiivin edellyttämän tavoitetason.

Talletussuojarahasto on lakisääteinen ja itsenäinen. Sen säännöt vahvistaa valtiovarainministeriö ja toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Talletussuojan nivominen osaksi viranomaiskoneistoa lisäisi riskiä siitä, että rahaston varoja voisi ajautua muuhun kuin niiden alkuperäiseen käyttötarkoitukseen. Valtiontaloudessa riittää tunnetusti rahareikiä, joita on viime aikoina yritetty tukkia muun muassa siirroilla valtiontakuurahastosta sekä Valtion eläkerahastosta.

Muutos antaisi myös väärän mielikuvan, että talletussuojajärjestelmä toimii valtion vastuulla. Talletussuojadirektiivin hengen mukaisesti järjestelmän kustannuksista vastaa pankkitoimiala. Rahaston valtiollistaminen on tuskin veronmaksajien ja pankkiasiakkaiden intressissä, koska kyse on viime kädessä pankkien asiakkaiden rahoittamasta rahastosta suomalaisten tallettajien turvaksi.

Vuonna 2008 Suomessa onnistuttiin rivakasti hoitamaan kaatuneiden islantilaispankkien tallettajien tilanne. Tallettajien varat saatiin turvattua muutamassa päivässä Talletussuojarahaston ja sen suurimpien jäsenpankkien vapaaehtoisella vastuunkannolla, joka ylitti olennaisesti lain vaatimukset. Julkisia varoja tähän operaatioon ei tarvittu euroakaan. Taipuisiko valtion virkamieskoneisto tähän? Epäilen sitä.

Jatkossa EU-säännökset edellyttävät, että talletussuojan korvaukset on maksettava tallettajille aiempaa nopeammin, seitsemässä työpäivässä. Nopeutettu prosessi edellyttää Talletussuojarahastolta ja sen jäsenpankeilta yhä tiiviimpää yhteistyötä muun muassa pankkitekniikan kehittämisessä ja sen hyödyntämisessä.

Korvausajan lyhennys vaatii myös huomattavia tietojärjestelmäinvestointeja, jotka tehokkaimmin ja taloudellisimmin toteutuvat osana olemassa olevien pankkijärjestelmien kehittämistä. Ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa tältä osin uutta viranomaisinfraa, sillä tietojärjestelmäprojektien kustannukset karkaavat helposti käsistä.

Myös varsinainen korvausprosessi hoituu helpoimmin ja kustannustehokkaimmin pankki- ja vakuutusalan yhteisponnistuksena, kun tarvittavat kanavat ja osaaminen ovat jo olemassa. Ylimääräisen henkilökunnan saatavuus asiakaspalveluun ja korvauskäsittelyyn tapahtuu nopeasti eikä kokeneiden ammattilaisten perehdyttämiseen kulu paljoa aikaa.

Yhteenvetona voi sanoa, että talletussuojarahaston valtiollistaminen ei tehostaisi rahaston toimintaa eikä parantaisi tallettajien asemaa.

 Kirjoittaja

Piia-Noora Kauppi
Kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.
piia-noora.kauppi@finanssiala.fi
@Piianoora

 Samalta kirjoittajalta

 

 

Nobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Holmstrom-oli-seka-vaarassa-että-oikeassa.aspxNobelisti Bengt Holmström oli sekä väärässä että oikeassa23.8.2017 6:19:00
Suomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Suomen-on-ryhdyttava-taas-aloitteelliseksi-EUssa.aspxSuomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssa13.4.2017 9:30:00
Eipä hötkyillä – asuntoluototus vakaalla pohjallahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Eipa-hotkyilla-asuntoluototus-vakaalla-pohjalla.aspxEipä hötkyillä – asuntoluototus vakaalla pohjalla30.3.2017 5:56:00

 Tuoreimmat

 

 

Verotuksen tiekartta voisi houkutella yrityksiä ja kannustaa säästämäänhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Verotuksen-tiekartta.aspxVerotuksen tiekartta voisi houkutella yrityksiä ja kannustaa säästämään19.10.2017 11:16:00
Liian kiire tänäänkin?http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Liian_kiire_tanaankin.aspxLiian kiire tänäänkin?16.10.2017 5:30:00
Asuntolaina vihertäähttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Asuntolaina-vihertaa.aspxAsuntolaina vihertää11.10.2017 5:48:00