Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Poliisi: ”Pankkien saatava vaihtaa tietoja epäilyttävistä toimijoista”

Poliisi: ”Pankkien saatava vaihtaa tietoja epäilyttävistä toimijoista”

Hannu Kortelainen vaatii pankeille tietojenvaihto-oikeuksia.

​Hannu Kortelainen vaatii pankeille tietojenvaihto-oikeuksia. Kuva: Heikki Saukkomaa, STT-Lehtikuva

​Pankeilla pitäisi olla mahdollisuus vaihtaa keskenään tietoja rikollisiksi epäilemistään asiakkaista, sanoo Helsingin poliisilaitoksen nettipetostiimissä työskentelevä rikoskomisario Hannu Kortelainen. Nyt tietojenvaihdon estää pankkisalaisuus. Iso osa järjestäytyneen rikollisuuden petoksista tapahtuu netissä ja teoissa hyödynnetään bulvaanien avaamia tai tekaistuilla henkilöllisyyksillä avattuja pankkitilejä.
​”Olisi huomattavasti tehokkaampaa, jos petosrikoksia pystyttäisiin estämään ennakolta sen sijaan, että niitä tutkittaisiin jälkeenpäin”, sanoo nettipetoksiin erikoistunut rikoskomisario Hannu Kortelainen.

”Tietoa petosten tekijöistä on todella monella toimijalla, kuten maistraatissa, pankeilla, vuokra-asuntoyhtiöillä, verkkokaupoilla, logistiikkayrityksillä ja rahoitusyhtiöillä. Poliisilla lienee paras tilannekuva, muttei välttämättä parhaat vaikutuskeinot rikosten torjumiseksi”, Kortelainen pohtii.

”Jaskaa ei haittaa, jos luottotiedot menevät Moldovassa”


Lukuisissa nettipetoksissa tekijät ovat usein ulkomaalaisia. Rahan tarpeessa olevia tai muuten vain välinpitämättömiä ihmisiä houkutellaan antamaan omat henkilötietonsa rikollisten käyttöön esimerkiksi tuhannen euron korvausta vastaan. Ne, joiden henkilötietoja käytetään, saattavat hyvin olla tietoisia siitä, että heiltä menee teon seurauksena Suomessa luottotiedot. Se ei kuitenkaan paljon eloa haittaa.

”Jos lähiöpubin Jaskalta täällä Suomessa kysyttäisiin, että ’saat tonnin jos annat henkilötietosi, mutta haittaako, jos sinulta silloin menee Moldovassa luottotiedot?’ – niin tuskinpa Jaskaa ihan hirveästi haittaisi”, Kortelainen havainnollistaa.

Ulkomaalaiset jaskat lähtevät tällaisen keskustelun jälkeen Suomeen keikkatöihin, eli matkustavat Suomeen avaamaan tukuittain pankkitilejä, joiden tunnukset antavat rikollisten käyttöön.

Miten maistraatti ja vuokra-asuntoyhtiöt liittyvät kuvioon?


Ulkomaan jaskoja on Suomessa vastassa niin sanottu maajohtaja, joka tietää, miten hommat on hoidettava. Ensin henkilötietonsa antavan kanssa marssitaan maistraattiin ja hankitaan suomalainen henkilötunnus. Taustalla on keksitty tarina työperäisestä maahantulosta. Henkilötunnuksen myötä asioiden hoito helpottuu.

Pankkitilejä avataan yleensä kaikkiin mahdollisiin pankkeihin. Sitten ryhdytään ottamaan pankkitunnusten ja henkilötunnuksen avulla pikavippejä niin paljon kuin lähtee, vuokrataan vuokra-asuntoyhtiöltä asunto, muttei todellakaan makseta vuokraa ja tilataan verkkokaupoista tukuittain tavaraa asuntoon. Rallia jatketaan niin kauan, kunnes luottotietojen meno tyrehdyttää kaupanteon ja lainanoton. Siinä vaiheessa tavaraa on kuitenkin saatu ostettua ja lainaa nostettua jo melkoiset määrät.

”Applen tuotteet ovat suosiossa. Yhden bulvaanin nimissä saatiin Suomessa tilattua peräti 150 000 eurolla Applen tuotteita”, Kortelainen kertoo.

Positiivinen luottotietorekisteri yksi ratkaisu


Yllä kuvattu toimintatapa perustuu siihen, että seinä tulee vastaan vasta luottotietojen mentyä. Jos lainanantajat näkisivät, että lainaa hakeva on ottanut lyhyessä ajassa tukuittain luottoja, antaisi se aihetta tyssätä perusteetonta lainanottoa heti alkuunsa. Tähän tarkoitukseen positiivinen luottotietorekisteri olisi omiaan.

Vaikka yhdessä pankissa heräisi epäilys kummallisesta rahaliikenteestä, ei pankki voi varoittaa muita pankkeja, vaan tiedot on kerrottava vain poliisille. Monesti nopeus on kuitenkin valttia. Lisäpetosten estäminen voitaisiin saada aikaan pankkien suoralla keskusteluyhteydellä. Se vaatii kuitenkin lainmuutoksen.