Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Pomo ei ehkä olekaan pomo – poliisi varoittaa toimitusjohtajapetoksista

Pomo ei ehkä olekaan pomo – poliisi varoittaa toimitusjohtajapetoksista

​Toimitusjohtajapetosten määrä on kasvanut tänä vuonna, varoittaa poliisi. Toimitusjohtajapetoksessa rikolliset hyödyntävät toimitusjohtajan auktoriteettia saadakseen työntekijän esimerkiksi siirtämään rahaa huijareille. Rikokset on usein valmisteltu erittäin hyvin, ja tietoa on hankittu laajalti sekä laillisista että laittomista lähteistä.

Tänä vuonna poliisille on tehty 196 rikosilmoitusta epäillystä toimitusjohtajapetoksesta. Poliisi arvioi, että toimitusjohtajapetoksilla on saatu huijattua jopa 4,2 miljoonaa euroa. Viime vuonna ilmoituksia tehtiin poliisille noin 170 ja vuonna 2017 noin sata.

Tänä vuonna huijauksia on kohdistettu yhä enemmän myös erilaisiin yhdistyksiin, kuten urheiluseuroihin. Aiemmin kohteena ovat olleet lähinnä suuret tai keskisuuret yritykset.

Tyypillistä toimitusjohtajahuijauksissa – kuten monissa muissakin huijauksissa – on tulenpalava kiire, jolloin vastaanottaja ei välttämättä ehdi kyseenalaistaa käskyä. Tätä tuetaan urkkimalla esimerkiksi sosiaalisesta mediasta, milloin väitetty lähettäjä on vaikkapa missäkin matkoilla.

”Kansainvälisen yrityksen maksuliikennettä pyörittävä työntekijä sai keskellä yötä viestin, joka näytti siltä, että Kaukoidässä työmatkalla oleva toimitusjohtaja pyytää maksamaan pikaisesti puolen miljoonan euron tilauslaskun. Sähköpostiviestissä matkittiin jopa toimitusjohtajan kirjoitustyyliä ja maneereita siten, että teksti näytti häkellyttävän aidolta”, kertoo Finanssiala ry:n petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.

Esimerkki pohjautuu tositapaukseen, joka päättyi lopulta onnellisesti: Viestin saanut työntekijä laittoi maksun eteenpäin, mutta havahtui sitten epäilyyn, oliko maksumääräys sittenkään aito. Työntekijä tarkasti asian ja sai rahat pysäytettyä. Lopulta paljastui, että kyseessä oli pitkään valmisteltu huijausyritys. Huijareita ei koskaan saatu kiinni, mutta rahat säästyivät.

Yhdistyksiin ja yrityksiin kohdistuvien petosten yleistymisen vuoksi poliisi kehottaa rahaliikennettä hoitavia henkilöitä erityiseen valppauteen laskuja maksettaessa. Huijausyritykset ovat usein erittäin taidokkaasti tehtyjä, ja tekaistujen laskujen erottaminen aidoista laskuista vaatii huolellisuutta. Huijaussähköposteille tyypillistä on kiire ja poikkeuksellisen suuri summa. Usein lähettäjä myös kertoo olevansa tavoittamattomissa ja toivoo, ettei häneen oteta yhteyttä laskuun liittyen.

Poliisin tiedote