Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > ”Rahasta ei ole pulaa – se on vain väärissä kohteissa”

”Rahasta ei ole pulaa – se on vain väärissä kohteissa”

​Paneeliin osallistuivat Sirpa Pietikäinen (vas.), Mauri Pekkarinen, Tuulia Pitkänen, Olli Kotro ja Heidi Hautala.

​Ilmastonäkökulma on näiden eurovaalien tärkein teema, arvioi SDP:n Tuulia Pitkänen. Pitkänen osallistui Finanssiala ry:n eurovaaliseminaariin, jossa pohdittiin, voiko raha ratkaista ilmastonmuutoksen. Pitkäsen lisäksi paneelissa keskustelivat vihreiden Heidi Hautala, perussuomalaisten Olli Kotro, keskustan Mauri Pekkarinen sekä kokoomuksen Sirpa Pietikäinen.

Kokoomuksen Pietikäinen toteaa heti kärkeen, että huomattava osuus sijoitusvarallisuudesta on tällä hetkellä sijoitettuna kestämättömästi maapallon kannalta.

”Rahasta ei siis ole pulaa – se on vain väärissä kohteissa.”

Pietikäisen mukaan syypäitä eivät kuitenkaan ole vastuuttomat sijoittajat vaan huonot kannustimet.

”Energiatehokkaan innovaation rahoittamisen vakuusarvo on pienempi kuin vaikkapa Shellin tai jonkin muun fossiiliyhtiön osakkeiden.”

Keskustan Pekkarinen on samoilla linjoilla. Sijoittajien on Pekkarisen mukaan voitava luottaa siihen, että rahan laittamisella kestävään kohteeseen on muitakin vetovoimatekijöitä kuin kestävyys ja sen tuoma hyvä maine. Sijoittamisen päätavoitteina on kuitenkin useimmille saada tuottoa sijoitukselleen.


”Sijoituksen täytyy jotenkin kilvoitella rinnakkaisten vaihtoehtojen kanssa. Toki sijoittaja katsoo monia seikkoja, mutta pääasiassa tuottoa.”

Mikä on ympäristöystävällistä?

Mutta mitä oikeastaan tarkoittaa kestävä sijoituskohde? EU:ssa on paraikaa valmisteilla säädös määrittämään, miten sijoituskohteiden ympäristövaikutuksia pitää arvioida ja millaisia ovat ympäristön kannalta kestävät sijoituskohteet. Finanssiala on jo pitkään kannattanut kestävien sijoituskohteiden määrittelyn yhdenmukaistamista.

”Taloudelliset ohjauskeinot ovat ne, mitä pääasiassa pitäisi pyrkiä käyttämään ilmastonmuutoksen torjunnassa. Hyvinkin pienet kannustimet saattavat ohjata tuotantoa oikeaan suuntaan”, sanoo vihreiden Hautala.

SDP:n Pitkäsen mukaan standardit ja yhteiset kansainväliset luokittelut ovat avainasemassa, jos sijoituksia halutaan ohjata ympäristöystävälliseen suuntaan. Monet haluaisivat tehdä ilmastoystävällisiä päätöksiä sekä sijoittaessa että päivittäisessä kulutuksessa. Niitä ei kuitenkaan voi tehdä, jos tietoa ei ole riittävästi.

”Minulle mainostetaan valtavasti roinaa, joka on muka tehty merestä kerätystä muoviroskasta. Olen kuitenkin varma, että jokainen yhdeksän euron uimapuku ei ole muoviroskasta tehty”, Pitkänen sanoo.

Myös perussuomalaisten Kotro peräänkuuluttaa avoimuutta.

”Kun sijoittaa vaikka sijoitusrahastoon, rahavirrat ovat vaikeasti jäljitettäviä. Sijoittajalle pitäisi näyttää vedenpitävät todisteet, että varat oikeasti menevät kestävään teollisuuteen.”

Keppiä vai porkkanaa?

Yksi keskustelun teemoista oli rajanveto sääntelyn ja kannustamisen välillä. Pitäisikö siis rahoitusta ohjata kestävämpään suuntaan sääntelyllä vai palkitsemisella?

”EU-sääntelyllä on hyvä luoda tavoitteet, jotka pitää jokaisessa jäsenmaassa saavuttaa. Esimerkiksi päästökaupan raamit luotiin direktiivitasolla, ja jäsenmaat joutuvat sitten tahoillaan miettimään, miten tavoitteeseen päästään”, sanoo keskustan Pekkarinen.

”Sääntely luo toiminta- ja investointivarmuutta. Kun tiedetään pelisäännöt, voidaan sopia pohjasta, miten ja mitä mitataan. Toisaalta liian tiukka sääntely voi kahlita innovaatioita. Erilaisilla sopimuksilla sääntöjä saadaan laajennettua myös globaaleiksi pelisäännöiksi. Finanssisektorihan on globaali”, Pietikäinen pohtii.

Hautalan mukaan erinomainen esimerkki standardoinnin voimasta on ekosuunnitteludirektiivin kohta, jonka mukaan sähkölaitteiden ja kodinkoneiden tulee olla korjattavia ja purettavia. Korjattavuus pidentää laitteiden elinikää, ja purettavuus edistää sitä, että vaurioituneisiin laitteisiin saadaan varaosia.

”Tällä voidaan edistää tuotteiden kestävyyttä ja toisaalta suitsia tuotteiden tahallisen vanhentamisen kaltaisia ilmiöitä.”

Vaikuttavaa?

Perussuomalaisten Kotro peräänkuuluttaa vaikutusten arviointia ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kotron mukaan esimerkiksi EU:n ulkopuolisille tuotteille asetettavat hiilitullit olisivat yksi vaikuttava keino.

”Kilpailijablokkeja, kuten Kiinaa, vastaan voi käyttää myös kovia keinoja. Tullipolitiikalla voimme vaikuttaa niihin paikkoihin missä isoja päästöjä tehdään.”

Pietikäinen muistuttaa, että vaikutusarvioihin pitäisi lisätä myös toimimattomuuden vaikutukset.

”Jos pidättäydymme nyt toimista, säästämme ehkä jonkin määrän euroja. Pitäisi kuitenkin ottaa huomioon, millaisia tuhoja toimettomuudesta aiheutuu ilmastonmuutoksen edetessä vaikkapa kymmenen vuoden kuluttua.”

Katso tilaisuuden tallenne