Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Heittääkö rahoitusmarkkinavero hiekkaa markkinoiden rattaisiin?

Heittääkö rahoitusmarkkinavero hiekkaa markkinoiden rattaisiin?

​Keskustelu Euroopan Unionin rahoitusmarkkinaverosta on herännyt uudelleen henkiin Britannian EU-eropäätöksen jälkeen, kun EU-maat ovat harkinneet vaihtoehtoisia tulonlähteitä menetettyjen jäsenmaksujen kompensoimiseksi.

​Alun perin Euroopan komission ehdottaman rahoitusmarkkinaveron alkusykäyksinä olivat kuitenkin pyrkimykset 1) periä pankeilta kompensaatiota menneistä ja tulevista pankkikriiseistä, 2) vähentää pankkijärjestelmän riskejä ja 3) harmonisoida pääomamarkkinoiden verotusta eri maiden välillä.

Komission ehdotuksen mukaan rahoituslaitokset maksaisivat 0,1 prosentin veron osake- ja joukkolainakaupoistaan. Johdannaiskaupoista vero olisi 0,01 prosenttia. Vaikka veroasteet näyttävät vaatimattomilta, sähköisen kaupankäynnin aikana ja lähes täydellisen kilpailun vallitessa usean johdannaisstrategian kaupankäyntikustannukset saattaisivat moninkertaistua veron seurauksena.

Kohonneet kustannukset tekisivät eräistä strategioista joko elinkelvottomia tai synnyttäisivät uusia innovaatioita, joiden seurauksena tavoitellut verotulot jäisivät toteutumatta. Yksi seuraus voisi olla myös rahoitusmarkkina-aktiviteetin siirtyminen kokonaan pois veroa soveltavista maista, mikä iskisi kovaa vuosia kiristyneestä sääntelystä kärsineeseen alan työllisyyteen.

Komission viimeisten arvioiden mukaan rahoitusmarkkinaverolla voitaisiin kerätä vuosittain 23 miljardia euroa verotuloja. Summa on huomattavasti pienempi kuin alkuperäinen 57 miljardin euron arvio. Veron tuottoarvioihin liittyykin huomattavia epävarmuuksia muun muassa sen vuoksi, että globaali finanssikeskus Lontoo on siirtymässä EU:n ulkopuolelle.

Komission oman arvion mukaan vaikutukset rahoituslaitosten kaupankäyntiaktiviteettiin olisivat merkittäviä – osake- ja joukkolainakaupankäynnin volyymien ennakoidaan vähenevän veron vuoksi 15 prosenttia ja johdannaiskaupankäynnin peräti 75 prosenttia. Tämä arvio ei huomioi sitä, että osa finanssi-instituutioista siirtäisi todennäköisesti toimintansa muille juridisille alueille. Myöskään tarkkaa selvyyttä siitä, minkälaiset instituutiot altistuisivat rahoitusmarkkinaverolle, ei ole.

Osake- ja joukkolainakaupankäynnin volyymien ennakoidaan vähenevän rahoitusmarkkinaveron vuoksi 15 prosenttia ja johdannaiskaupankäynnin peräti 75 prosenttia.

Veron taloudellisia vaikutuksia ennakoidessaan komissio on arvioinut, että rahoitusmarkkinavero leikkaisi pitkällä aikavälillä kokonaistuotantoa määrällä, jota veron tuotot eivät kompensoisi. Pitkän aikavälin taloudellisten vaikutusten arviointiin liittyvät epävarmuudet ovat luonnollisesti huomattavia, mutta näivettyvän kasvun ympäristössä uudesta talouskasvua jarruttavasta sääntelystä, jonka vaikutukset verotuloihin olisivat hyvin kyseenalaisia, tulisi nyt pidättäytyä.

Kirjoitus on osa Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit -julkaisua, joka esittelee 16 kysymystä ja vastausta tulevalle kotimaiselle ja EU-vaalikaudelle finanssialan omien ja vierailevien kirjoittajien voimin. Tutustu koko julkaisuun täällä: Kasvun eväät – Finanssiala & kumppanit

Tutustu myös: Finanssialan hallitusohjelmatavoitteet tulevalle vaalikaudelle

 Kirjoittaja

Jarkko Soikkeli

Kirjoittaja on strategi työeläkeyhtiö Varmassa

@JarkkoSoikkeli

 Kaikki kumppanuuskolumnit

 

 

 Samalta kirjoittajalta

 

 

 Tuoreimmat